PITKÄAIKAISTYÖTTÖMILLE TARVITAAN HENKILÖKOHTAISIA RATKAISUJA

Selvityshenkilöt kuntoutuslääkäri Raija Kerätär ja TEM:n johtaja Tuija Oivo julkaisivat raportin ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” 15.11.2018 Helsingissä. Työttömistä noin 43.000 osatyökykyistä on palveluloukussa. Kun kuuntelin julkistamistilaisuutta, toivoin, että mahdollisimman moni päättäjä ja johtava virkamies sekä valtakunnan tasolla että kunnissa lukisi heidän raporttinsa ja toimenpide-ehdotukset. Niissä oli mukana paljon arkitodellisuutta ja ymmärrystä osatyökykyisten työttömien tilanteisiin.

Pitkään työttömien parissa työskennelleenä olen huomannut, että osatyökykyisille työnhakijoille tarvitaan monialaista henkilökohtaista palvelua ja joustavia ratkaisuja. Kaikissa kunnissa ei ole tarjolla vieläkään työttömien terveystarkastuksia, vaikka niihin on tullut valtion rahoitusta kunnille jo vuodesta 2006 lähtien. Monet sairaudet ovat piileviä, eikä henkilö edes tiedä sairastavansa diabetesta, verenpainetautia tai astmaa. He kokevat olonsa vain väsyneiksi. Lisäksi ne, joilla on tukielin- tai muita pitkäaikaissairauksia, pääsevät huonosti tutkimuksiin juuri siksi, että ovat työttömiä, eikä heillä ole työterveyshuoltoa. Sairastaminen on pienituloiselle kallista Suomessa.

TYP-toiminnassa (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) on henkilökohtaista palvelua monilla paikkakunnilla, mutta liian moni pitkäaikaistyötön jää silti kunnollisen työ- ja toimintakyvyn selvittämisen ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaa tiivistä yhteistoimintaa sosiaalityöntekijän/-ohjaajan, Te-toimiston ja terveydenhuollon kanssa. Lisäksi siihen tarvitaan työssä selviytymisen arviointi, jonka voi tehdä myös kuntouttavassa työtoiminnassa, työharjoittelussa tai palkkatukityössä. Tämä tuli selkeästi esille Paltamon Työtä Kaikille -hankkeessa, jossa työskentelin useamman vuoden ja jonka yhteydessä teimme selvityshenkilönä olleen kuntoutuslääkäri Raija Kerättären johdolla laajan työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kaikille hankkeessa silloin mukana olleille. Sen tulokset on luettavissa Kerättären väitöskirjasta. Näimme käytännössä myös sen, kun diagnoosi ja lääkitys tulivat kuntoon, ihmisten hyvinvointi parani ja sen ansiosta he olivat valmiimpia työmarkkinoille.

Kunnat voisivat säästää suuria kustannuksia Kelan maksuosuuksissa, niin sanotuissa työttömyyssakoissa, mikäli ottaisivat käyttöön kunnolla koordinoidun monialaisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin. Olenkin yllättynyt, miksi se on niin harvassa kunnassa käytössä. Kemijärvi on kyseisellä toimintamallilla säästänyt jo paljon työttömyyssakoissa ja työttömät ovat päässeet oikeisiin palveluihin ja heidän hyvinvointinsa on parantunut.

 

Anne Huotari

ex-kansanedustaja (vas)

toiminnanjohtaja Paltamon Työtä Kaikille -hankkeessa 2012-2013