Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen

Tiedote 5.6.2017

Vasemmiston, Vihreiden ja Demarien valtuutetut jättivät Oulun kaupunginvaltuustossa tänään valtuustoaloitteen lasten tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi Oulussa. Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat olivat Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski, toisena allekirjoittajana oli Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Jenni Pitko ja kolmantena Sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa aloitteen allekirjoitti yli 20 valtuutettua.

Koko aloite alla:

 

Valtuustoaloite 5.6.2017

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen Oulussa

Varhaiskasvatuslaki muuttui Suomessa 1.8.2016. Sen jälkeen kunnat ovat itse voineet päättää rajaavatko päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vai eivät. Oulu päätti ottaa käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksen, toisin kuin useimmat muut suuret kaupungit.Oulussa on rajattu lapsien päivähoito-oikeutta toisen vanhemman työmarkkina-aseman perusteella.

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatusratkaisuissa. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava mahdollisuus elämäntilanteesta riippumattomaan kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja kaikille lapsille on taattava yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työtilanteesta.

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa perheiden arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille. Kunnan byrokratia kasvaa myös vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä.

Lapsen etu vaarantuu tilanteissa, joissa lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää hoitoajan puolittuessa vanhemman jäädessä työttömäksi. Lapsi voi joutua jälleen vaihtamaan hoitopaikkaa, kun vanhempi saa jälleen työtä ja lapselle tulee etsiä kokoaikainen päivähoitopaikka. Jatkuvat muutokset rasittavat myös päivähoitoryhmiä ja ryhmäkokojen riski voi kasvaa hoitoaikojen puolittamisen seurauksena. Lisäksi vanhempien työnhaku hankaloituu, jos lapsen päivähoito ei ole turvattua.

Päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen ei myöskään tuota kunnille merkittäviä säästöjä eikä sen palauttaminen olisi Oululle merkittävä kulu.

Esitämme, että Oulun kaupunki tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja palauttaa kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille lapsille.