Artikkelit | Mikko Viitanen

Arvostusta kaupungin omille palveluille

Oulu on vauhdilla yksityistänyt palvelujaan. Varhaiskasvatuksessa yksityisten osuus on jo yli 40 prosenttia ja vanhusten palveluissa yksityisten osuus kasvaa jatkuvasti. Voi kysyä, onko kaupunkilaisilla lainkaan oikeutta valita kaupungin tuottamia palveluja. Varhaiskasvatuksessa pari sataa lasta jonottaa pääsyä kaupungin päiväkoteihin, joita pidetään parempina. Toimitus

Koronatilanteen vuoksi muutoksia toiminnassa

Oulun Vasemmisto on perunut kaikki yleisötapahtumat toistaiseksi. Oulun Vasemmisto on perunut kaikki yleisötapahtumat toistaiseksi. Peruutettuja tapahtumia vastaavia tilaisuuksia pyritään järjestämään tilanteen niin salliessa. Myös Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ry:n kevätkokous (su 22.3.2020) on siirretty myöhempään ajankohtaan. Oulun Vasemmiston toimistotilat Mäkelininkadulla on suljettu ulkopuolisilta toistaiseksi. Toimitus

Maailman muuttuessa tarvitaan maksuton toinen aste

Maailman muuttuessa myös koulutusjärjestelmämme on muututtava. Aniharva työllistyy enää peruskoulupohjalta työelämän vaatiessa yhä enemmän erikoisosaamista alasta riippumatta. Tällä hetkellä Suomessa 25-vuotiaista jopa 15 prosenttia ei ole opiskellut itselleen toisen asteen tutkintoa. Tämä syrjäyttää suurta osaa heistä niin työmarkkinoilta kuin laajemminkin yhteiskunnasta. Se aiheuttaa suuria inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on vain reilu 40%. Toimitus

Suomi-radasta ja tunnin junasta selkokielellä

Harvoin on suorapuheinen mielipide vaativaan hankkeeseen niin hyvä kuin Tapio Yli-Koverolla jo otsikossa ”Torpataan tunnin juna Tampereelle” (Kaleva 20.2.). Hän tarjosi selkeitä eväitä meneillään olevaan ainutkertaiseen, tulevan 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun. Kaavailtu luotisuora uusi junalinja Helsinki-Tampere lyhentäisi matka-aikaa vain 15 minuuttia, ja ”umpimetsään rakennettuna” ”maksaisi miljardeja” ja ”valmistuisi aikaisintaan 20 vuoden kuluttua”. Tampere-Helsinki väli on jo nyt yli puolelta pituudeltaan 4-6 raiteinen. Toimitus

Järkevällä kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la ja Linnanmaan uuden runkokaavan toteutuksella voidaan rakentaa kes­kus­ta–­Lin­nan­maan akselia

Miten kehitetään Linnanmaan kampusta ja keskustaa? Olisiko kampus tarpeeksi ”lähellä”, jos sinne pääsisi lähijunalla kuten Helsingistä Otaniemeen? Pitäisikö kampuksen olla ammattikorkeakoulun tulon jälkeenkin Aalto-yliopistoa vieläkin monitieteisempi? Ovatko yliopiston rahoitusvajetta lisänneet ennen 70-luvun öljykriisiä huonosti rakennettujen Linnanmaan vanhan osan ja OYSin kulut? Linnanmaa on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen. Kaupunki varasi Syynimaan 1980-luvulla yliopiston työntekijöille ja opiskelijoille. Yliopiston ja teknologiakylän väkeä on pitkään hakeutunut koko järvi-Oulun, Kaijonharju–Kuivasjärvi–Pyykösjärvi-alueelle. Tulevaisuudessa kampuksen ja teknologiakylän lähialuetta ovat lähijunaliikenteen – ja sen edellyttämän kaksoisraiteen – toteutuessa Ii–Haukipudas–Kaakkuri–Kempele–Liminka–Muhos ja laajempikin työssäkäyntialue Haaparanta–Kemi–Oulu–Ylivieska ja Raahe. Toimitus

Vesihuolto on säh­kön­siir­to­ver­kon lisäksi tärkeä luonnollinen monopoli, joka tulee pitää kansalaisten edun vuoksi täysin julkisessa omistuksessa

Jyväskylässä selvitellään vesihuollon omistuksen osittaista myyntiä. Se on Suomessa ainutlaatuista. Monissa kaupungeissa vesihuolto on myyty kaupungin energiayhtiölle ja siten paikattu kaupungin kassaa. Omistus on kuitenkin pidetty kokonaan kaupungeilla. Jyväskylässä vesihuolto yhtiöitettiin aikanaan yhdistämällä se Jyväskylän energiayhtiöön. Silloin jo varoitettiin, että yhtiöittäminen on askel kohti yksityistämistä. Toimitus

Kenen kustannuksista säästetään?

Laesterän perikokoomuslaista ja ennalta arvattavaa raporttia olen lueskellut. Mitään uudenlaista ajattelua en siitä löytänyt, palvelujen leikkausta ja hinnoittelua, keskittämistä, yksinkertaisesti kurjuuden maksimointia koko opus täynnä. Itse kiinnitin ensimmäisenä huomioni tuloveroprosenttiin. Se on pyhä ja tabu Oulussa eikä siihen kosketa. Vaikka vain muutama päivä myöhemmin uutisoidaan Oulun tuloveron olevan alueen alhaisin. Tulovero on ainut reilu tapa maksaa palveluista. Sitä maksetaan tulojen suhteessa eikä kukaan siis maksa enempää kuin tulot antaa myöten. Toisin kuin kiinteistövero, puhumattakaan esim. esityksessä olleesta sairaanhoitajalla käynnin maksullisuudesta. Kuka sitä maksaa? No tietysti lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät. Työssäkäyväthän saavat palvelunsa työterveydestä, joten ei koske heitä. Reilu pelikö tuo? Toimitus

Oulun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää kulttuurilähetteen käyttöönottoa

Hyvinvointipalveluiden tulisi rohkeasti käyttää kulttuuria osana hoitoa samaan tapaan kuin liikuntalähetteitä. Esimerkiksi Tampereella kulttuurilähetteitä määrätään neuvoloissa pienlapsiperheille, joiden katsotaan hyötyvän yhteisestä tekemisestä ja kulttuuriharrastuksesta. Maailman terveysjärjestön WHO:n viime vuoden lopulla julkaiseman raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Sen lisäksi se hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Raportin mukaan taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sen kaltaisiin terveysongelmiin, joihin lääketiede ei yksin tepsi. Toimitus

Mervi Siljanderia muistaen

Kolmen lapsen äiti, pitkän linjan järjestöaktiivi, pidetty kotihoitaja, lämmin ja huumorintajuinen ihminen Mervi Siljander nukkui pois Oulussa 21.12. Toimitus

Oulun kaupungin vaadittava esteet­tö­myyt­tä ra­ken­nut­ta­jil­ta

Asuinrakennusten esteettömyydestä annetut asetukset eivät ole riittäviä. Asetusten mukainen esteettömyys saattaa tarkoittaa käytännössä, että pyörätuolin kanssa mahtuu hissiin – mutta sieltä ei enää mahdukaan omin avuin pois. Se voi tarkoittaa, että oven avaamiseen tarkoitettu painike on asennettu – mutta sitä ei yletä painamaan. Toimitus