Koko sykkivä Oulu on kampusalue, myös Kempele ja Ii

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevassa 16.3.
https://www.kaleva.fi/koko-sykkiva-oulu-on-kampusalue-myos-kempele-ja-ii/3444458

Onko Linnanmaan kampuksen suuralueen merkitys hämärtynyt? Siihen viittaa yliopiston Raksilan yksikön selvittäminen. Keskustaan typistyvä vetovoima-ajattelu on yksipuolista eikä näe yliopiston merkitystä Oulu-ilmiölle.
Linnanmaalla on tehty ja tehdään tulevaisuudessakin ensiarvoista tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä yhtä hyvin Oulunsalon–Kempeleen ja Haukiputaan–Iin yrityksiin, sanalla sanoen koko Oulun seudulle.

Yliopisto myötä Oulu on noussut tietoisuuteen kansainvälisen tason tiede- ja teknologiakeskuksena. ”Sykkivän” Oulun ”yliopistolla on paikkansa Linnamaan kampuksella” (Riitta Jouppila Kaleva 27.2./Lukijalta).

Ydinkeskustan näyteikkunaksi tieteeseen ja tutkimukseen riittänee kohtuullinen tila tiedekahviloineen, Rotuaarin pop up -tilan tavoin.
Tapahtumille on Linnanmaalla, teknologiakylässä ja Kontinkankaalla isoja auditorioita, saleja ja tiedepuisto. Julkisia yleisösaleja on lisäksi teatterilla, kirjastolla, Madetojan musiikkikeskuksessa, kaupungintalolla, Kirkkotorilla, kouluilla – Pohjankartano, lyseo, yhteiskoulu ja Raksilan koulut.” 

Kokoontumistiloja on myös hotelleissa, elokuvateattereissa, Diakonissalaitoksella ja niin edelleen. Suurimpana Oulu-halli, joka on riittänyt suurille puoluekokouksillekin.
Raksila-selvitys ei saa aiheuttaa Linnanmaan lähialueiden laiminlyöntiä. Kyse on kasvaneesta 20 000 opiskelijan kampuksesta, sen tutkimus-, innovaatio- ja yritysympäristön 15 000 työpaikasta ja yli 100 000 asukkaasta. Tarvitsemme tasapainoista ja vastuullista kaupunkisuunnittelua ja -rakennetta.

Kaupungin päätöksissä on nähty innovatiivisen ja luovan ”Oulu Campus Linnanmaan” kehittäminen ja markkinointi ”strategisesti tärkeäksi”. Kyseessä on ”Euroopan suurin sisäkampus”. Kampuksen tarpeisiin on äskettäin rakennettu pyöräilybaana ja nelikaistainen Alakyläntie.

Kampuksen lähiympäristön järvien kunnostaminen on alkanut vuosien odotusten jälkeen, kaikkien valtuustoryhmien edustajien yhteisaloitteesta. Uimarit, melojat, soutajat, suppaajat, surfaajat, onkijat, pilkkijät, jäämaratonluistelijat kiittävät.
Lähireiteillä liikkuu – korona aikana todella paljon – hiihtäjiä, juoksijoita, kesällä rullailijoita, läski- ja muita pyöräilijöitä. Näinkin monipuolistuu kansainvälinen liikuntakampus.

Paluumuutettuani töihin yliopistolle 80-luvulla, puhuttiin entisestä Kuivasjärven kylästä. Hämärtyykö yliopiston sijainti ja merkitys vaihtelevilla aluenimilläkin? Meillä on milloin Kaijonharjun suuralue, milloin Ritaharjun aluekeskus tai siku-hallinnon käyttämät Ritaharju–Kuivasjärvi–Jylkynkangas–Oinaansuo ja Kaijonharju–Välivainio alueet. Lähempänä alkuperäistä aluenimeä olisi vetovoimainen Järvi-Oulu.

Sykkivä kampuskaupunki tarvitsee keskeisen elinvoima-alueen, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppaneiden Linnanmaan.

Kalervo Ukkola
kaupunginvaltuutettu (vas.)
entinen yliopisto-opettaja
Oulu

Kalervo Ukkola