Näkyvää ja näkymätöntä kuntapolitiikkaa


Vasemmiston väistyvät valtuutetut Hilkka Haaga ja Risto Kalliorinne kohtasivat vaalien kynnyksellä muistellen loppuvaa valtuustokautta. Mitä jäi mieleen?


Risto: Oulu on näkynyt mediassa näissä hieman ikävissä asioissa: heikentynyt menestys yritysbarometreissa, päättäjien yhteistyökyvyttömyys, kuntapalveluiden ulkoistamiset ja velkaantumisella kauhistelu ovat varmasti mustanneet kaupungin mainetta. 

Hilkka: Mutta Oulu saa koko ajan positiivistakin huomiota: menestys Urheilugaalassa, kulttuuripääkaupunkihanke, pyöräilymaine, Sanginjoen suojelu, ja onhan täällä edelleen älyttömän kovaa tietoteknistä osaamista ja tutkimusta.

R: Ja AC Oulun nousu Veikkausliigaan!

H: Kuntalaisille näkyvintä on varmaan kaupunkikuvan muutos. Minä muutin tänne opiskelemaan reilut 20 vuotta sitten ja nyt Oulusta on tullut kokoisensa näköinen kaupunki.

R: Erityisesti ilahduttaa, kun rapistuneet ja lakanneet teollisuusalueet on otettu ihmisten käyttöön. Alppilan, Toppilansalmen ja Etu-Lyötyn alueelle on saatu paljon uusia asuntoja lähelle keskustaa.

H: Meillä on viihtyisää rakennettua kaupunkiympäristöä ja mahdollisuuksia ottaa tila haltuun, kuten tämä Kuusisaari, Hollihaka, Mannerheimin puisto, Hupisaaret…

R: Ja asuntomessut tulee taas Ouluun. Kaupunginvarikon paikalle saadaan varmasti mielenkiintoinen asuinalue.

Hyvä valtuutettu on kuin käristemakkara: kestää tuntikausien kääntelyn kuumassa paikassa, nauravat Kalliorinne ja Haaga.


Nykyään PAM:ssa toimiva Kalliorinne on ollut Oulun kuntapolitiikan ytimessä viimeiset 20 vuotta, muun muassa kaupunginhallituksessa ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana. Myös kansanedustajana vaikuttanut Risto on huomannut, että valtakunnan politiikkaan ilmaantunut koventunut kielenkäyttö ja henkilökohtaisuuksiin menevä käytös on tullut myös kuntapolitiikkaan. 


R: Valtuutettujen huono käytös on ihan uutta tällä kaudella. Todella surullisena olen seurannut tätä kehitystä.

H: Oikeasti valtuutetun työ on enimmäkseen näkymätöntä puurtamista eikä mitään somessa agitointia. Taitaa tässäkin tyhjät tynnyrit kumista eniten.


Haagalla on takanaan kaksi kautta kaupunginhallituksessa sekä BusinessOulun johtokunnassa. Kunnan elinvoimaisuus on osan päättäjistä mielestä vain tontteja ja rakennuslupia, eikä niinkään hyviä palveluja tai virikkeitä. 


H: Tällä kaudella hallituspohjan muutos näkyi selkeästi kunnissa. Kauden ekat kaksi vuotta väännettiin Sipilän hallituksen heikennyksiä vastaan. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen nämä saatiin korjattua ennalleen ja palattiin toiminnan ja kaupungin kehittämiseen lyhytjänteisten leikkausten sijaan.

R: Hyvän valtuutetun ominaisuuksia: nähdä kokonaisuudet ja pidemmälle tulevaisuuteen sekä yhteistyötaidot. Yksittäisiin asioihin reagointi ei riitä, vaan pitää pystyä ajattelemaan laajemmin ja silti omiin ja puolueen perusarvoihin nojaten. 

H: Valtuutetun ei tarvitse valmiiksi tietää kaikesta kaikkea, mutta tiedonhankintakykyä pitää olla. Siihen on apuna myös valtuustoryhmä. Meidän ryhmässä on ollut valtavasti kokemusta: entisiä ja nykyisiä ministereitä ja kansanedustajia. 

R: Uusien valtuutettujen kannattaa rakentaa myös virkamieskuntaan asialliset suhteet, jotta saa hyvin tietoa ja pääsee vaikuttamaan asioihin riittävän varhaisessa vaiheessa.