Oppivelvollisuusuudistus on tasa-arvo- ja työllisyysteko

Julkaistu Kalevassa 8.11.2020

Hallitus esittää, että oppivelvollisuus laajennetaan 18 ikävuoteen. Samalla toisen asteen opinnoista tulee nuorille kokonaan maksuttomia myös oppikirjojen ja opiskeluvälineiden osalta. Uudistuksen myötä myös nuorten ohjausta ja tukea vahvistetaan. Uudistuksesta koituvat kulut korvataan kunnille.

Peruskoulun oppimäärällä ei nyky-yhteiskunnassa enää pärjää, joten on korkea aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia.

Toisen asteen koulutuksen suorittamattomuuteen on aiemmin pyritty puuttumaan pistemäisin keinoin ja erilaisilla tukitoimilla, mutta ne eivät ole riittäneet ongelman ratkaisemiseksi. Tehdyistä toimista huolimatta noin 16% ikäluokasta jää edelleen ilman toisen asteen tutkintoa. Iso osa näistä nuorista jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Työmarkkinoilla pärjääminen ilman toisen asteen tutkintoa on nykyään erittäin vaikeaa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 45 prosenttia ja laskee koko ajan. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se nousee heti yli 70 prosentin. Uudistus tulee siis vaikuttamaan työllisyyteen positiivisesti. Oppivelvollisuutta laajentamalla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa työllisyysastetta, joten se maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin.

Oppivelvollisuuden pidennys ei tietenkään korjaa kaikkia ongelmia, vaan tarvitaan myös panoksia varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jotta nuorilla on edellytyksiä suorittaa toinen aste. Hallitus onkin laittanut merkittäviä satsauksia myös varhaiskasvatukseen sekä peruskoululaisten oppimisen tukeen. Oppivelvollisuuden pidennys ja panokset varhaisempiin vuosiin eivät ole joko tai kysymys, vaan me tarvitsemme molempia. Myös 15-17-vuotiaisiin nuoriin kannattaa panostaa.

Ei liene kenellekään yllätys, että kokoomus vastustaa tätä koulutustasoa nostavaa ja koulutuksen tasa-arvoa parantavaa uudistusta. Kokoomus jäi historian väärälle puolelle jo aikoinaan vastustaessaan peruskoulu-uudistusta, ja puolue asemoi itsensä jälleen laajaa kansansivistystä vastaan.

Uudistukselle on kuitenkin vahvaa tukea asiantuntijapiireissä. Niin opettajien ammattijärjestö OAJ kuin kansainvälinen talousjärjestö OECD, talouspolitiikan arviointineuvosto sekä elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaisema raportti näkevät uudistuksen hyödyllisenä.

Lisäksi esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu kannattaa uudistusta. Hänen mukaansa nykyinen oppivelvollisuuden päättymisaika on lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta liian varhainen. Myös valtaosa nuorista kannattaa uudistusta. Nuorisobarometrin mukaan 64 prosenttia vastaajista oli myötämielisiä pakolliselle toiselle asteelle. Myös enemmistö opintojen ulkopuolelle jääneistä nuorista kannatti uudistusta.

Suomessa koulutus on tutkimusten mukaan keskeisin sosiaalisen nousun väline ja kenties merkittävin syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisevä tekijä. 15-vuotias on liian nuori päättämään, että hän pärjää elämässä ilman toisen asteen koulutusta. On yhteiskunnan tehtävä varmistaa, että kaikki nuoret saavat nyky-yhteiskunnan vaatiman koulutuksen.

Hanna Sarkkinen
kansanedustaja (vas)
Oulu