Ruotsi on mahdollisuus suomalaiselle työttömälle

Kun Pohjois-Suomessa työttömyysluvut ovat rankoissa lukemissa, länsinaapurissamme tilanne on vallan toinen. Norrbottenin läänissä vallitsee liki täystyöllisyys. Koko Ruotsin valtakunnassa bruttokansantuote kasvaa reilusti yli kolmen prosentin vuositahdilla.

Elantoa pohjoisessa tulee muun muassa kaivoksien ansiosta. Esimerkiksi Ruotsin valtion kokonaan omistama ja sitä kautta myös kansalaisille täysimääräisesti vaurautta tuottava LKAB hakee jatkossa malmia syvemmältä. Tämän myötä osa Kiirunan sekä Jällivaaran kaupungeista siirretään tulevaisuudessa. Myös näin syntyy lisää työtä erityisesti rakentamisen puolelle. Ruotsin valtio ei muutenkaan pihistele julkisten infrainvestointien suhteen. Tieverkostoon, rautateihin ja laivaväyliin satsataan vuosien 2014-2025 välillä peräti 60 miljardia euroa. Samanlaisia panostuksia toivoisi todellakin valtiovallalta myös Suomeen.

Katse on vankasti tulevaisuudessa myös uusiutuvan energian osalta, kun vuoteen 2025 mennessä yksinomaan Pohjois-Ruotsissa satsataan tuulivoimaan 13 miljardia euroa. Luvut Torniojoen toisella puolella ovat siis vaikuttavia. Ne näyttävät hyviltä liki kaiken muunkin taloudellisen toimeliaisuuden saralla. Ihmisillä on työtä ja toimeentuloa ja yrityksillä tilauskirjat hyvässä kunnossa.

Sen sijaan esimerkiksi täällä Pohjois-Pohjanmaalla tilanne voisi olla paljon parempi. Maakunnassamme on TE-toimiston heinäkuun tilaston mukaan noin 30 000 työtöntä ja näin ollen työttömien osuus työvoimasta on noin 16 %. Valtava luku, jonka takana ovat ihmiskohtalot. Varsinkin jatkuessaan pitkään työttömyys nakertaa monesti työkykyä, itsetuntoa ja myös ammatillista osaamista. Sen torjuminen on keskeistä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Kun tilanne juuri tällä hetkellä täällä Pohjois-Pohjanmaalla on hankala, toivoisi useamman työtä vailla olevan hakeutuvan ennakkoluulottomasti ainakin väliaikaisesti kohti Pohjois-Ruotsin työmarkkinoita. Esimerkiksi rakennus- ja metallialalta töitä löytyy, kuten myös terveydenhuollon parista.

Rajan toisella puolella ei toki avaudu onnela ja ammattiosaamista vaaditaan varmasti. Sen ohella ruotsin osaaminen on luonnollisesti tarpeen, vaikka monessa paikassa varsinkin Torniojokilaaksossa tulee tunnetusti suomellakin toimeen.  Ruotsin (kuten myös Norjan) tulevaisuuden näkymät työmarkkinoilla ovat kuitenkin sellaiset, että toisen kotimaisen opiskelua väheksyvät pakkoruotsinälvinnät on parempi lopettaa. Ruotsi on ehdottomasti hyötykieli myös pohjoisen leveysasteilla.

Esimerkiksi TE-palveluiden nettisivuilta osoitteessa  http://toimistot.te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa/toihin-ruotsiin löytyy tietoa Ruotsin – ja pienellä klikkailulla myös Norjan – työmahdollisuuksista.  Niihin kannattaa tutustua ja olla tarvittaessa ennakkoluuloton reissutöiden suhteen.

 

Olli Kohonen