Sunnuntain Sarkkinen – Hallituksen tavoitteet köyhyyden vähentämisessä korkealla – Eurooppapäivää vietettiin maanantaina
Maanantaina vietettiin Eurooppapäivää. Aikaisemmin päätetty ylimääräinen indeksikorotus pienimpiin tukiin ja eläkkeisiin astuu voimaan 1.8. Hallitus on myös aloittanut köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisevän työn.
“Oletko sinä eurooppalainen? Suomessa asuva ihminen luonnollisesti on eurooppalainen, mutta usein me Suomessa puhumme Euroopasta kuin jostain muusta, meistä ulkoisesta. Läheskään kaikki suomalaiset eivät koe eurooppalaista identiteettiä omakseen.
Ehkä näin kriisin keskellä eurooppalaisen yhteistyön ja identiteetin merkitys on alkanut tuntua entistä useammalle entistä tärkeämmältä. Kun Euroopassa soditaan, korostuu Euroopan maiden yhteistyön ja yhteistä köyttä vetämisen merkitys. Pienet maat voivat olla yhdessä vahvoja.
On selvää, että maailman isojen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja veroparatiisien suitsinta vaatii rajat ylittävää yhteistyötä. Euroopan unionilla on iso merkitys aikamme ongelmien ratkomisessa.
Selvää tietenkin on, että yhteiselo ja yhteistyö ei aina ole helppoa, ja Euroopan unionissa on myös paljon korjattavaa. Vaikka yhteistyötä tarvitaan, niin rakentavalle kritiikille on sijansa. Euroopan tulevaisuuskonferenssin puitteissa käydyt kansalaiskeskustelut antavat hyviä syötteitä Euroopan unionin kehittämistyölle.”
Kirjoitus Hannan facebookissa 9.5.2022
köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 100 000 ihmiseltä vuoteen 2030 mennessä
“Järjestämme tänään ministeri Aki Lindenin kanssa pyöreän pöydän tilaisuuden köyhyyden vähentämisestä. Kutsuttuna on iso joukko kansalaisjärjestöjä ja köyhyyden kanssa työtään tekeviä ihmisiä. Suomi tavoittelee köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 100 000 ihmiseltä vuoteen 2030 mennessä.
Köyhyyden vähentämisen tavoitteen asetanta on osa EU:n Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. EU:n tavoitteena on köyhyyden vähentäminen 15 miljoonalta ihmiseltä. Tavoitteet on nyt asetettu ja on aika niiden toteuttamiselle. Laadimme parhaillaan ministeriössä toimintasuunnitelmaa köyhyyden vähentämiseksi Suomessa.
Köyhyys kytkeytyy vahvasti yhteiskuntamme rakenteisiin, kuten verotukseen, tulonjakoon, hyvinvointipalveluihin, koulutukseen ja työllisyyspolitiikkaan. Toisaalta köyhyyden vähentäminen vaatii laaja-alaista yhteiskuntapolitiikkaa. Yksilöllisesti köyhyyden taustalla on moninaisia syitä. Köyhyyden vähentäminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä, jossa eri toimijoiden ja sektoreiden välinen yhteistyö on avainasemassa.
Perusturvan taso on yksi keskeinen köyhyyteen vaikuttava tekijä. Hallitus on korottanut perusturvaa, pieniä eläkkeitä ja useita perhe-etuuksia. Parhaillaan hallitus on toteuttamassa ylimääräisen indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin. Olen pitänyt esillä, että tarvitsemme yli-vaalikautisen sitoumuksen perusturvan tason korottamiseksi.
Suomalaisessa köyhyyskeskustelussa ratkaisuja tarjotaan välillä ylhäältä päin, jolloin ne ihmiset, joita asia koskee, nähdään helposti vain toiminnan kohteina, aktivoinnin, ohjaamisen ja palveluiden passiivisina vastaanottajina. Vaikka on tärkeää kuunnella asiantuntijoita ja tutkijoita, on myös tärkeää, että ihmisten arjen kokemukset aidosti välittyvät päätöksentekoon ja että köyhyydestä puhuttaessa kuullaan ihmisiä, jotka kokevat köyhyyttä. Nyt laadittavasta toimintasuunnitelmasta tullaan keskustelemaan myös köyhyyttä kokevien ihmisten kanssa.”
Kirjoitus Hannan facebookissa 11.5.2022
Ylimääräinen indeksikorotus pienimpiin tukiin 1.8.2022
“Vasemmistoliiton vaatimuksesta hallitus päätti kehysriihessä elinkustannuksien nousun osittaisesta kompensoinnista pienituloisille, ja tänään pääsin esittelemään asian valtioneuvoston yleisistunnossa. Hallitus esittää eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräistä indeksitarkistusta 1.8.2022 alkaen.
Ylimääräinen tarkistus korottaa suurinta osaa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja rahamääriä. Korotus koskee mm. takuueläkettä, kansaneläkettä, työttömyysetuuksia, sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan vähimmäismääriä, kotihoidontukea, toimeentulotuen perusosaa sekä opintorahaa.
Täyden kansaneläkkeen määrä vaikuttaa eläketuloista tehtävään eläketulovähennykseen siten, että työeläkettä saavien verotus kevenee hieman vuonna 2022. Yksittäisen etuuden korotus on n. 3,5 prosenttia. Täysi kansaneläke nousee n. 24 €/kk, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha n. 26 €/kk, toimeentulotuen perusosa n. 18 €/kk ja itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha n. 14,5 €/kk. Näihin etuuskorotuksiin käytetään vuonna 2022 noin 100 miljoonaa euroa ja samalla eläkeläisten verotusta alennetaan noin 60 miljoonalla eurolla.
Nyt annettava esitys tuo pientä apua pienituloisimmille suomalaisille, mutta elinkustannuksien nousun kehitystä on seurattava edelleen tarkkaan ja lisätoimiin eri sektoreilla varauduttava. Joudumme kaikki pitkään maksamaan Putinin hintoja, mutta erityisesti pienituloisia on tultava tässä tilanteessa vastaan.”
Kirjoitus Hannan facebookissa 12.5.2022
