Sunnuntain Sarkkinen – Pienimpiin tukiin korotuksia, bensan sekoiteveltoitetta lasketaan, hoitotakuu etenee eduskunnassa 

“Kriisit koettelevat eniten niitä, ketkä ovat valmiiksi heikoimmassa asemassa. Hinnat nousevat nyt kovaa vauhtia. Tosiasia on, että valtio ei voi kompensoida kaikkia Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia kustannuksia yrityksille ja ihmisille, mutta erityisesti pienituloisten elämänedellytyksistä on pyrittävä huolehtimaan myös kriisin keskellä.

Tällä viikolla esittelen eduskunnalle esityksen ylimääräisestä indeksikorotuksesta. Korotuksen myötä esimerkiksi täyden kansaneläkkeen määrä nousee 1.8.2022 alkaen noin 24 euroa kuussa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä noin 26 euroa, toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa sekä keskimääräisen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä noin 14 euroa kuukaudessa. Samassa yhteydessä työeläkkeiden verotusta tälle vuodelle kevennetään.

Hallitus on päättänyt myös jakeluvelvoitteen alentamisesta 7,5 prosenttiyksilöllä, mikä alentaa polttoaineen pumppuhintaa noin 12 sentillä per litra.

Elinkustannuksien nousua on syytä edelleen seurata tarkkaan ja lisätoimiin on varauduttava eri sektoreilla. Kriisiaikoina vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa erityisesti sitä, ettei ketään päästetä putoamaan kyydistä.”

Hannan kirjoitus on julkaistu Kalevassa 18.5. ja Hannan omilla sivuilla 20.5.

http://www.hannasarkkinen.fi/elinkustannusten-nousu-koettelee-nyt-monia/?fbclid=IwAR0MmNlyBTnbZCFb5Y-3mHyahKCT56630PJ2KjwZpGlDDCsZJ4FNxVsR770

Kirjoitus Hannan facebookissa 20.5.2022

 

Yhä useampi kokee työt henkisesti raskaaksi

“Yhä useampi työntekijä kokee, että työ rasittaa henkisesti. Vaikka työtä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi on tehty jo pitkään, on henkisen kuormituksen merkitys työssä korostunut entisestään. Aivotyö ja teknologian hyödyntäminen ovat tulleet yhä useammalla työpaikalla osaksi työn tekemisen arkea. Samalla fyysinen työkuormitus on joko vähentynyt tai pysynyt ennallaan monessa työssä.

Työnteon tavoissa tapahtuvat muutokset, kuten digitalisaatio sekä etä- ja hybridityön lisääntyminen, vaativat monilla aloilla uudenlaisten keinojen löytämistä niin yhteisöllisyyden ylläpitämiseen kuin työkykyä edistävään johtamiseenkin. Viime vuosina erilaiset kriisitilanteet ovat olleet osana jokapäiväistä arkeamme ja koetelleet voimavarojamme monin tavoin.

Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä tulee ennaltaehkäistä työyhteisötasolla. Työntekijöiden mielenterveyden huomioiminen edistää laajasti hyvinvointia sekä toiminta- ja työkykyä ja siksi se tulee huomioida vahvasti kaikilla aloilla ja kaikilla työpaikoilla.

Psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa työyhteisötasolla keskeisiksi tekijöiksi nousevat esimerkiksi ennakointi ja työpaikkojen resilienssin vahvistaminen. Myös työtaakka ja työn henkinen kuormittavuus ja niiden hallinta vaikuttavat olennaisesti jaksamiseen.

Osana kansallista mielenterveysstrategiaa on käynnistetty Työelämän mielenterveysohjelma. Ohjelmassa on kehitetty digitaalinen työkalupakki, joka sisältää yhdeksän helppokäyttöistä, maksutonta työkalua työpaikkojen käyttöön. Työkaluilla voi arvioida ja hallita psykososiaalista kuormitusta. Työkalujen avulla on myös mahdollista vahvistaa työn voimavaroja ja kehittää organisaation resilienssiä.

Toivotan työpaikat tervetulleiksi osallistumaan paremman henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen suomalaisilla työpaikoilla.”

Kirjoitus Hannan facebookissa 19.5.2022

Hoitotakuu edistyy eduskunnassa

“Seitsemän päivän hoitotakuu etenee. Ministeri Linden esitteli tänään eduskunnalle hallituksen esityksen hoitotakuun tiukentamista perusterveydenhuollossa. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika laskettuna hoidon tarpeen arviosta lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Hoitotakuusääntely koskisi myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja vankiterveydenhuollon terveydenhuollon palveluja.

Hoidon tarpeen arviointi olisi tehtävä aiemman kolmen vuorokauden sijaan nopeammin, eli saman yhteydenoton tai päivän aikana. Arvion hoidontarpeesta tekisi laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Suun terveydenhuollossa arvion voisi tehdä myös nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Hoitoon pääsyä koskevat määräajat tiukentuisivat vaiheittain. Siirtymäkautena 1.9.2023-31.10.2024 perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon tulisi päästä 14 vuorokauden ja suun terveydenhuoltoon neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä.

Seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja kolmen kuukauden määräaika suun terveydenhuollossa tulisivat voimaan 1.11.2024.

Näin mahdollistetaan, että palvelunjärjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoon pääsyn määräaikoihin hallitummin, ja muutos ei olisi kerralla niin suuri.

Hyvä terveys kuuluu meille kaikille. Pitkät terveyskeskusjonot aiheuttavat terveyseroja. Kun hoidon alkaminen pitkittyy, vaiva pahenee ja on kalliimpi hoitaa. Kun vaivat hoidetaan viiveettä ja ennaltaehkäisevästi, säästetään myös verorahoja. Panostukset julkiseen terveydenhoitoon tuovat säästöjä muualla.

Toimiva julkinen terveydenhoito on kansanterveyden selkäranka ja terveyserojen kaventaja. Seitsemän päivän hoitotakuu on vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite. Tämän lakiesityksen myötä tavoitteemme toteutuu!”

Kirjoitus Hannan facebookissa 18.5.2022

 

Seuraa Hannan kirjoituksia Facebookissa

https://www.facebook.com/HMKSarkkinen