Aina seinien armoilla

Päättäjät voisivat panostaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

Oulun päättäjät ovat jälleen kerran “ikuisten” koulujen seinäkysymysten äärellä: jossain pikkukoulut on lakkautettava – jossain pitäisi rakentaa uusia kouluja. Näin on Oulussa “aina” ollut ja tulee olemaan. Seiniä tietysti tarvitaan, mutta luulisi kuitenkin opetuksen olevan tärkeimmän asian. Se unohtuu; on paljon mukavampi ja helpompi (?) räknätä tilaeuroja. Tämä nähtiin taas valtuuston seminaarissa 24.4. Kiperiä kysymyksiä esitettiin monelta taholta, mutta niihin saatiin välttelevän väisteleviä vastauksia.

Kysehän on arvoista: nimenomaan oppilaista ja työntekijöistä, opettajista ja koulujen muusta henkilökunnasta. Oppilaat edustavat tulevaisuutta eikä mitään seinien sisälle sullottavaa massaa muutamien eurojen verukkeella. Arvostettujen kasvatustieteilijöiden mukaan Suomi on rikas maa, joka pystyy huolehtimaan lapsista ja nuorista eikä suuruuden ekonomia voi eikä saa ratkaista “seinäongelmia”.

Oulusta löytyi parisenkymmentä miljoonaa euroa Lyseon peruskorjaukseen – onhan siellä ollut oppilaina parikin presidenttiä. Lyseon korjausta pidetään kulttuuritekona. Samaan hengenvetoon on todettava, että nykyhetken lasten ja nuorten koulutilojen järkevä inhimillinen järjestäminen on aivan varmasti kulttuuriteko.

Jospa lähdettäisiin päättämään oppilasmyönteisesti. Korona vei mehut niin oppilaista kuin opettajista, joista monet uupuivat pahasti ylimääräisen työtaakan alla. Päättäjät voisivat seinien sijaan panostaa ryhmäkokojen pienentämiseen; keskittäminen isoihin yksikköihin tähtää nimenomaan suurempiin luokka- ja ryhmäkokoihin. Sieltähän ne ns. säästöt tulevat – vai miksi oikein halutaan isompia yksiköitä. Silti eurot eivät näytä riittävän edes perustarpeisiin: kirjoihin, vihkoihin, kyniin ja kumeihin. Jokin mättää yhtälössä isot yksiköt tuottavat säästöjä. Vai onko niin, että “säästöjä” ei kohdistetakaan kouluille.

Opetuspuolen organisaatio on pöhöttynyt, mutta sieltä “ei voi säästää”. Miksi ei? Käsittääkseni oppilaat ovat monin verroin tärkeämpiä kuin ylileveä virkamiesorganisaatio. Miten sitä selvittiin jokin aika sitten pelkästään rehtorivetoisesti? Päättäjät ovat hyväuskoisesti lisänneet organisaatiotasoja. Olisiko nyt oppilaiden vuoro hyötyä “säästöistä”!

Niin, nyt odotetaan oppilasmyönteistä päätöstä Oulun valtuustolta!