Jättääkö Oulu tokaluokkalaiset heitteille?

Monessa perheessä ollaan ensi syksynä melkoisen ongelman edessä, mikäli sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää toimia, kuten esityslistassa on esitetty; pääsääntöisesti tokaluokkalainen ei saa iltapäivätoimintaan paikkaa ja joillain alueilla osa ekaluokkalaisistakaan ei pääse toiminnan piiriin. Esityslistan liitteen mukaan hakemuksia on tullut 2281, joista 1.luokan oppilaita 1558 ja 2.luokan oppilaita 723. Eli aika monella on todellinen tarve. Toimintaan nimittäin hakeutuvat vain ne, joilla todellakin on tarve. Tilalle tarjotaan mahdollisesti avointa toimintaa nuokkareilla sekä koulujen iltapäiväkerhotoimintaa mahdollisimman laajasti kokonaiskoulupäivään liittyen. Lisäksi myös pyydetään yksityisiä päiväkoteja tarjoamaan maksullista apip-toimintaa. Kaikki tämä siis: mahdollisesti.

Aamutoiminta lopetettiin jo viime vuonna ja etenkin tämän Uuden Oulun laitamilla asuvat perheet kokivat sen todella suurena ongelmana. Tästä johtuen kouluaamuja siirrettiin alkamaan säännöllisesti kahdeksalta. Tästä taas aiheutuu se, että väistämättä pienten oppilaiden lukujärjestyksissä on päiviä, jolloin koulu loppuu jo 11.00. Haukiputaalla Länsituulen koulussa yksikään tokaluokkalainen ei saa paikkaa, vaikka tokaluokkalaisia hakijoita oli 27. Ekaluokkalaisia 16.

Haukiputaalta vanhemmat käyvät pääsääntöisesti töissä kaupungissa, joten työmatkat ovat pitkät ja vievät aikaa. Monesti kotona ollaan vasta klo 17.00 jälkeen. On pienelle tokaluokkaliselle todella pitkä päivä olla 11.00-17.00 yksin kotona. Suurin osa lapsista ei todellakaan ole valmiita pitkään yksinoloon. Pienen ei tarvitse pärjätä yksin ja olla iso ja reipas. Missä tahansa muualla kyse olisi heitteillejätöstä.

Meille on kuitenkin valtion ja Opetushallituksen toimesta luotu järjestelmä nimeltä aamu- ja iltapäivätoiminta; se on perusopetuslakiin kirjattu. Valtio myös tukee toimintaa; mitä enemmän toimintaa järjestetään, sitä enemmän saa tukea. Aamu- ja iltapäivätoiminta on taatusti edullisinta ennaltaehkäisevää toimintaa, jota kunnalla on mahdollisuus järjestää. Toiminnalla on myös merkittävä rooli oppimisen tukena. Se ei pistä sikun budjettia nurin.

Oulu on profiloitunut lasten kaupungiksi. Olisiko syytä miettiä, miten toimintaa voisi muuten järkeistää, tehdä yhteistyötä, järjestää enemmän koulujen omana toimintana lisäämällä koulunkäynninohjaajien tuntimääriä, kuin vähentämällä 14 ryhmää ja jättää 490 lasta vaille iltapäivätoimintaa? Toivon todellakin, että Sivistys- ja kulttuurilautakunnan päättäjiltä löytyy nyt sydäntä ja järkeä päättää asia niin, että tokaluokkalaisetkin pääsevät, etenkin laita-alueilla iltapäivätoiminnan piiriin.

Sannamari Sala

kaupunginvaltuuston varajäsen (vas)