Kuntavaaleissa ratkaistaan koulutuksen tulevaisuus
Suomalainen koulutus on ollut leikkauskohteena 1990-luvun lamavuosista lähtien. Milloin siitä on leikattu ohuita, milloin paksumpia siivuja. Koulutuksen tasa-arvo on rapautunut, eikä koulu enää pysty riittävän hyvin tasaamaan kotitaustasta ja asuinpaikasta johtuvia eroja. Viimeisten tutkimusten mukaan maamme nuorista jo joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Olemme käännekohdassa, jossa Suomi on jakaantumassa korkeasti koulutettuihin, koulutettuun keskiluokkaan ja heikosti koulutettuihin. Tällainen kehitys on pysäytettävä.
Hallituspuolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja, ettei koulutuksesta ja opintotuesta leikata. Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.
Kuntavaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat kaupunkimme sivistys- ja koulutuslinjaukset. Keskeinen kysymys on: jatkuuko leikkauslinja, vai tapahtuuko ajattelussa ja toiminnassa muutos?
Jos tavoitteena on koulutuksen tasa-arvo, nyt on muutoksen aika.
Leikkausten pysäyttämisen lisäksi koulutus tarvitsee resursseja. Oulussa on taattava koulutuksen alueellinen saatavuus, kouluyksikköjen tulee olla mahdollisimman pieniä. Koulukiinteistöjä on korjattava ja on rakennettava uusia. Nämä toimet eivät yksin riitä. Myös ryhmäkokoja on pienennettävä varhaiskasvatuksessa, perusasteella ja toisen asteen koulutuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Erityisopettajia tarvitaan lisää. Jokaiselle oppilaalle on taattava toisen asteen koulutuspaikka. Digiloikka-sumuverhon taakse ei voi piiloutua. Opettajille on annettava laadukasta täydennyskoulutusta.
Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on paras työkalu talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen. Siksi on käsittämätöntä, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohdistuvat kasvavaan ja väestöltään nuoreen Ouluun.
Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Mauno Murtoniemi
opettaja
kuntavaaliehdokas
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.