Laadukasta kouluruokaa nuorille

Vaalien alla puhutaan myös ruoasta, pitäisikö kouluissa olla kasvisruokapäiviä? Keskustelu tuntuu saavan välillä käsittämättömiä mittasuhteita, toiset olisivat kieltämässä lihansyönnin kokonaan, osan rajoittaessa kasvisten käyttöä. Molemmilta puolilta tarkoituksellista ylireagointia.

Ihminen on sekasyöjä ja luonnollisessa ruokavaliossa kasvisten määrä pitäisi olla suurempi kuin lihan. Metsästyksen oppiminen mahdollisti aivojen kehittymisen, piti oppia viestintää, päättelykykyä ja käyttämään työkaluja. Lihansyönti mahdollisti rintaruokinnan ja lyhensi synnytysten välistä aikaa.

Maanviljelyn ihminen aloitti oletettavasti Lähi-idässä viimeisen jääkauden jälkeen, 10 000 vuotta sitten. Maanviljelyn aloittamisen syistä ja paikoista on useampia teorioita: ihmisen ja kasvien tavasta selvitä yhdessä, aina oluen panemiseen uskonnollisista syistä.

Suomi on ollut kouluruokailun edelläkävijä, varattomille oppilaille maksuton kouluruokailu on järjestetty monin paikoin jo 1900-luvun alusta. 1943 eduskunta määräsi kansakoulut tarjoamaan kaikille oppilaille maksuttoman lämpimän lounaan vuoteen 1948 mennessä. Vuonna 1972-1977 laki velvoitti tarjoamaan kaikille peruskouluikäisille maksuttoman lounaan, myös lukioissa ja ammattikouluissa piti tarjota lounas kaikille opiskelijoille.

Pitääkö kouluissa olla kasvisruokapäiviä? Entä pitääkö kouluissa olla liharuokapäiviä? Molempiin kysymyksiin annan vastaukseksi ei. Kouluruoan pitää olla hyvää, ravitsevaa, monipuolista terveellistä kotiruokaa. Osaava henkilökunta tekee hyvistä raaka-aineista hyvää, maistuvaa ja ravitsevaa edullisesti.

Markku Eilola-Jokivirta