OULU MAKSOI 23 MILJ. € SAKKOJA

Oulun suurin ongelma on korkea työttömyys. Siitä kärsii työtön itse, hänen perheensä ja Oulun kaupungin talous. Oulu maksoi viime vuonna 23,2 milj. euroa valtiolle työttömyyssakkoja 7.397 pitkäaikaistyöttömästä. Hukkaan heitetty raha, jolla olisi voinut myös työllistää. Turussa on puolet vähemmän alle 30-vuotiaita yli 1000 pv työttömänä olleita kuin meillä. Oulun sakot 229 nuoresta olivat yli 700.000 e. Vaihtoehtoja on. Oulussa on useita järjestöjä, jotka voisivat työllistää pitkäaikaistyöttömiä, mutta TE-toimiston täysi palkkatuki on loppunut jo tälle vuodelle. Siksi kaupungin suurempi tuki nuoren työllistävälle järjestölle katkaisisi pitkäaikaistyöttömyyden ja mahdollisen syrjäytymiskierteen. Jos mitään uutta ei tehdä, uhkana on, että tämän vuoden sakot kasvavat entisestään.

Moni kaupunki on jo vuosia tehnyt toiminnallisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja pitkäaikaistyöttömille ja niiden perusteella työkyvyttömät ovat päässeet eläkkeelle, osatyökykyiset kuntoutukseen tai muihin sopiviin palveluihin. Oulussa tämä tärkeä toiminto on vasta alkumetreillä. Onko meillä varaa tällaiseen? Ei ole. Tarvitaan poliittinen päätös, että sakkorahaa käytetään arviointeihin ja työllistämiseen. Tästä olen valtuustossa usein puhunut.

Ongelma on se, että viimeiset pari kautta Oulun johtopaikkoja hallinneet keskusta ja kokoomus haluavat ”talouden tasapainoon”, siis leikkauksia, joten tätäkään uudistusta ei ole tehty. Nyt on muutoksen aika. Juuri työllistäminen toisi lisää verotuloja, vähentäisi sakkoja ja olisi siten hyvää talouspolitiikkaa. Näin ne Oulun keskustan kymmenet surullisen tyhjät liiketilatkin saataisiin käyttöön, kun työllistyneillä olisi ostovoimaa käyttää palveluja, syntyisi uusia pop up -toimintoja ja uutta sykettä cityyn.

Työllisyyspalveluissa työskentelevät hoitavat työnsä mallikkaasti. Lisää ohjaajia tarvitaan ja heitä voitaisiin palkata sakkomaksuilla. Heidän tulisi aktiivisesti käydä myös yrityksissä etsimässä piilotyöpaikkoja. Yrittäjä ei halua, eikä hänen tarvitse olla sosiaalityöntekijä, siksi tarvitaan siirtymätyömarkkinoita, joissa nuoret voivat opetella työelämätaitoja. Ohjaaja kyllä näkee, milloin työllistetty on valmis siirtymään avoimille työmarkkinoille. Osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee tukea enemmän ja osa vähemmän. Mestari-kisälli-mallilla voitaisiin työllistää Oulussa heti satoja nuoria, jos poliittista tahtoa riittää.

Anne Huotari, valtuutettu ja kuntavaaliehdokas 543 (vas), Oulu