Diabeteksen hoitoon erityishuomiota sotealueella

Koronan aikana on tullut selväksi diabeteksen rooli yhtenä suurimmista riskiryhmistä. Diabetes on dignostisoitu noin 450 000 suomalaiselle, joista 400 000 kakkostyypin diabeetikkoa.  Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeus on lähes 370 000 henkilöllä, heistä yli 65- vuotiaita 220 000. Oulussa erityiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin on oikeutettuja lähes 17 prosenttia yli 65-vuotiaista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueelle on tärkeä suunnitella hyvin diabeteksen hoidon jatkuminen. Diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee ohjata tarvittavat resurssit. Ennaltaehkäisy vaatii yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Siinä liikunta- ja ravitsemusneuvonta korostuvat. Ykköstyypin ja vaikeamman kakkostyypin hoito on hyvä keskittää erikoistuneisiin hyvinvointikeskuksiin. Kakkostyypin diabeteksen hoito tapahtuu hyvinvointikeskuksen lääkärin ja osaavan hoitajan ohjauksella itsenäisesti omahoitona. Hoitoon tarvitaan laadukkaat hoitotarvikkeet, sokerin mittarit ja liuskat, yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi Diabetesliitto ja sen lehti tarjoavat ajankohtaista tietoa omahoidossa.

Diabeteksen hyvä hoitotasapaino ehkäisee lisäsairauksia aiheuttavia tekijöitä.  Kalliita lisäsairauksia ovat munuaissairaudet, sokeutuminen, aivohalvaus, alaraaja-amputaatiot sekä sydän ja verisuonitaudit.

Diabeteslääkitys on kallista, tavanomaisesti noin 500 euroa vuodessa ja 50 euron alkuomavastuu. Korvaustason iso leikkaus vuonna 2017 vähensi lääkkeiden käyttöä ja heikensi hoitotasapainoa.  Omavastuut ovat kohtuuttoman suuret myös terveyspalvelujen ja vammaispalvelujen kuljetuksissa, 25 euroa matka ja 300 euroa vuodessa. Se on iso raha pienituloisille. On perusteltua poistaa lääkkeiden alkuomavastuu ja alentaa kuljetusten omavastuuta merkittävästi.

Mikko Viitanen, 395

Aluevaaliehdokas, Vasemmistoliitto