Eriävä mielipide
Esitin Oulun kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa, että jaosto ei asettaisi myyntiin yhdeksää hyvinvointialueen toimintaan siirtyvää toimitilaa yksityiselle kiinteistösijoittajalle.
Sen sijaan esitin, että kaupunki myy kaikki hyvinvointialueen toimitiloiksi tulevat rakennukset omistamalleen Potential Toimitilat Oy:lle, jolloin myyntihinta tulisi kaupungille ja kiinteistöt siirtyisivät kaupungin taseesta yhtiön taseeseen.
Valitettavasti kukaan konsernijaoston jäsenistä ei kannattanut esitystäni.
Nyt myyntiin asetettavat hyvinvointialueen toimintaan siirtyvät rakennukset ovat hyväkuntoisia ja sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Hyvinvointialue tarvitsee toimintaansa jatkossakin nuo myytävät kohteet ja siksi sopimuksen sisällytettävä irtisanomisehto on täysin teoreettinen.
Kaupunki asettaa samalla uudet hyvinvointialueen päättäjät hankalaan asemaan. Uusi yksityinen kiinteistösijoittaja haluaa tietenkin voittoa sijoitukselleen, mikä tarkoittaa jatkossa korotuspaineita vuokriin. Kaupunki sen sijaan oman yhtiönsä kautta ei tavoittele voittoa vaan vuokraan sisältyy rakennusten kunnossapitoon tarvittavat resurssit, mikä kattaa kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset.
On uhkana, että hyvinvointialue joutuu tulevaisuudessa karsimaan muita palveluitaan kyetäkseen selviämään korotetuista tilavuokrista.
On ymmärrettävämpää, että jokin syrjäisempi kunta myy kiinteistösijoittajalle sellaisen sote-kiinteistön, jota hyvinvointialue ei jatkossa tarvinne. Oulu sen sijaan on myymässä keskeisiä sote-rakennuksia, joiden pysyminen hyvinvointialueen toimitiloina on erittäin todennäköistä. Myös vuokratuotto kaupungille olisi taattu pitkälle tulevaisuuteen.
Rajoituslaki estää toistaiseksi uutta omistajaa yksipuolisesti irtisanomasta vuokrasopimusta hyvinvointialueen kanssa. Lain voimassaolon päätyttyä yksityinen omistaja voi yksipuolisesti purkaa vuokrasopimuksen ja rakentaa omistamalleen tontille vaikka hyvätuottoisen asuntorakennuksen tai myy sote-kiinteistön yksityiselle terveysfirmalle.
Päätöksessä olisi pitänyt selkeästi mainita, että jokaisesta myyntiin asetettavasta rakennuksesta tulee tehdä erillinen vuokrasopimus. Päätökseen olisi pitänyt myös kirjata, että vuotuisten vuokrankorotusten tulisi olla hyvinvointialueen toimintaedellytysten kannalta kohtuullisia.
Samoin maininta siitä, että vuokran taso määräytyy nykyisen sisäisen vuokran mukaisesti olisi ollut tärkeää mainita itse päätöstekstissä.
Mikko Raudaskoski
Konsernijaoston jäsen (vas.)
