EU:ssa voidaan panostaa enemmän mielenterveystyöhön

Eurovaalit on käyty. Vasemmistoliitto oli niiden suurin voittaja Suomessa. Toivon ja uskon, että mepit käyvät myös toden teolla kiinni työhönsä. Euroopan Unioni tarvitsee esimerkiksi todella kunnianhimoisen mielenterveysstrategian, jolla voidaan tukea jäsenmaita panostamaan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta myös mielenterveystyön rahoitukseen ja toisaalta myös hyvien käytäntöjen jakamiseen.

Jo ennen koronapandemiaa psyykkinen pahoinvointi kasvoi Euroopassa, mutta sen jälkeen ongelmat kärjistyivät entisestään muun muassa Venäjän hyökkäyssodan myötä. Epävarmuus tulevaisuudesta, työttömyys ja hyvinvointipalveluiden alasajo kaikkialla Euroopassa ovat lisänneet eritoten nuorten pahoinvointia.

Vasemmistoliiton kaikillle kolmelle mepille mielen hyvinvoinnin edistäminen on varmasti tärkeä asia. Myös Euroopan Unionissa on tehtävissä paljon sen puolesta ja se heijastuisi myös Suomeen, vaikka maamme hallitus tekee valitettavasti mielen hyvinvointia vaikeuttavaa politiikkaa.

Monet terveyskysymykset kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, mutta komission työpöydällä olevaan mielenterveysstrategiaan on laitettava lisää panoksia. Se sisältää miljardin euron satsaukset erilaisten hankkeiden kautta, mutta on syytä kysyä, onko kyseinen satsaus kuitenkaan riittävä, koska koko EU:n alueella mielenterveysongelmien arvioidaan aiheuttavan jopa 500 miljardin kustannukset.

Edellisellä hallituskaudella Suomi toimi EU:n puheenjohtajana vuonna 2019 ja sai tuolloin mielenterveyskysymykset komission työlistalle. On hyvä, että rikoksien uhrien vähimmäisoikeuksia sääntelevää direktiiviä ollaan päivittämässä muun muassa niin, että uhreille voitaisiin taata tarvittava psyykkinen tuki niin pitkään kuin sille on tarve.

Asiat etenevät, mutta enemmän tarvitaan. Esimerkiksi työelämän perusoikeuksia on kehitettävä työntekijää paremmin suojeleviksi työelämän sirpaloituessa ja alustatalouden vallatessa alaa. Tämä on myös mielenterveyden kannalta hyvin tärkeää. EU voi myös halutessaan ohjata somejättejä rajoittamaan vihapuhetta nykyistä vahvemmin, mikä on tärkeä asia lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Olli Kohonen
Sairaanhoitaja (AMK), filosofian maisteri
Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja (vas)
1. varakaupunginvaltuutettu
Oulu