Hyvinvointialuestrategia luo pohjan Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluiden tulevaisuudelle

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työ on sujunut vauhdikkaasti. Julkisuudessa vellominen on keskittynyt lähinnä johtajien palkkoihin, joskin esimerkiksi hyvinvointialueen johtajan rekrytoinnissa tulotasonsa (17400€ / kk) hyväksyttiin aluevaltuustossa aivan yksimielisesti kuten myös toimialuejohtajien vastaavat kuviot aluehallituksessa.

Olen sitä mieltä, että hyvät johtajat ansaitsevat kyllä palkkansa. Yleensä ottaen he tekevät vastuunalaista työtänsä vuorotta, ja palkka on kokonaispalkka. Sen päälle ei siis tule lisiä, ja samalla esimerkiksi hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luomalla on lopulta keskeisin vastuu yli puolentoista miljardin tulevasta vuosibudjetista ja hän johtaa yli 18 000 työntekijän organisaatiota. Ei mikään pikkuhomma.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajalla on aiemmin vastaava tulotaso kuin Luomalla nyt. Ja lisäksi Luomalle tulee tuohon päälle vastuu myös perusterveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja pelastustoimesta. Vaikka itse kannatan erittäin vahvasti hoitoalan palkankorotuksia ja olen jo ollut lakossa asian puolesta, olen sitä mieltä, että osaaville johtajille kuuluu myös asiallinen palkka.

Esimerkiksi Ilkka Luoma on erittäin osaava ja kautta poliittisen kentän tunnustusta saava johtaja, joka saa kiitosta myös alaisiltaan. Hän vei jo Keski-Pohjanmaalla sote-palvelut yhden katon alle kuntayhtymä Soiteen, mistä on ollut hyötyä Pohjois-Pohjanmaallakin.

Ei ihme, että Pohjois-Pohjanmaa on hyvinvointialueista ehkä parhaimmassa vauhdissa päätöksenteossa. Kovin monessa paikassa vasta rekrytoidaan korkeinta viranhaltijaa, ja kovin monet palikat organisaatiossa ovat tuonkin takia selkeytymättä.

Eräs suurimmista käsittelyyn tulevista asioista on hyvinvointialuestrategia, jota käsitellään alkavalla viikolla aluehallituksessa, joka antanee siitä oman esityksensä toukokuun alussa olevalle aluevaltuustolle. Istun myös itse aluehallituksen kokouspiirissä, vaikka toki valtuuston varapuheenjohtajana minulla ei ole siellä äänestysoikeutta. Puheoikeutta toki voin käyttää.

Itse strategian ohella ensi syksyllä nähdään järjestämissuunnitelma, jossa katsotaan tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan sote-toiminnan palveluverkkoa. Tuolloin tultaneen näkemään melkoista vääntöä, koska vuodeosastojen ja terveyskeskusten sijoittuminen alueellemme on iso poliittinen kysymys. Kaikki ei voi jatkua aivan kuin ennen.

Hyvinvointialuestrategia määrittää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategisiin valintoihin on sen tämän hetkisessä versiossa katsottu määrittävän muun muassa alueen korkea mielenterveyspalveluiden tarve, lasten ja nuorten kasvanut pahoinvointi, koronan hoitovelan purkamistarve, syrjäytymistä aiheuttavien rakenteiden ongelmat ja haasteet osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuudessa. Painopiste palveluissa on haluttu viedä ennaltaehkäisyyn ja lähipalveluihin, ja tämä on strategiankin tasolle auki kirjoitettu. Integraatio eli sosiaali- ja terveyspalveluiden raja-aitojen rikkominen on kirjoitettu asiakirjoihin ylös aivan oikein.

Ei mitään pikkuasioista. Neljä strategiaa ohjaavaa periaatetta ovat:

1) Ihmistä varten
2) Vaikuttavasti yhdessä
3) Parhaat osaajat
4) Rohkeasti uutta

Myös henkilöstön hyvinvointi on asiakirjoissa nostettu esiin aivan oikein. Tässä yhteydessä lienee syytä todeta, että hyvinvointialue osaltaan ei sovi työehdoista, eikä ole itse asiassa osallisena ajankohtaisessa työtaistelussa. Sen ratkaisun avaimet ovat valtiolla, koska tuolta pitäisi tulla rahoitus hoitoalan palkankorotuksiin. Muuten eivät asiat korjaannu.

Strategia on herättänyt mukavasti pohdiskelua ja onpa esityslistan asiakohdassa peräti 41 liitetiedostoa. Mukana kun on paljon lausuntoja siitä, myös omalta valtuustoryhmältämme. Olemmekin loppujen lopuksi kohtuullisen tyytyväisiä strategiaan tässä vaiheessa, vaikka päätös lyödään toki pöytään vasta valtuustossa. Asiakirja ei varmista sitä, että lääkärin, hoitajan tai sosiaalityöntekijän pakeille pääsisi aina tarvittaessa, mutta se luo pohjan mihin palveluita rakentaa. Kun valtiokin kantaa oman kortensa kekoon rahoituksella, hyvä tästä tulee vielä. Toivon vahvasti niin