ILMASTONMUUTOS VAATII TEKOJA

Painavan sanan kirjoitti

~Olen ehdolla eduskuntavaaleissa 2023.

Vuosi 2022 oli Suomessa 0,9 astetta lämpimämpi kuin pitkiin aikoihin mittaushistoriassa. Maapallon keskilämpötila nousee pian 1,5 asteen rajan yli ja sillä on peruuttamattomia vaikutuksia.

Uutisista saamme seurata eri puolilla maailmaa tapahtuvia luonnonkatastrofeja, joissa ihmisiä kuolee, kodit ja elinkeinot katoavat hetkessä. Viime kesänä Euroopasta kuivui suurimmat joet ja vesipula mm. Ranskassa estää ydinvoimaloiden käytön. Tänä talvena Pohjois-Amerikassa lentokoneet peittyivät lumikinosten alle. Ihmiset joutuvat muuttamaan parempien elinolosuhteiden perässä, usein pohjoiselle pallonpuoliskolle. Tämä tulee näkymään lisääntyvänä maahanmuuttona. Olemme jo pilanneet kaikki maailman vesistöt, myös Suomen, mikromuovilla.

Sään ääri-ilmiöt yleistyvät myös meillä pohjoisessa. Kovemmat myrskyt, rankemmat sateet niin vetenä kuin lumena, kuumemmat ja kuivemmat kesät. Marraskuu voi jatkua kuukausia. Yksi ”oikea” talvi ei tätä faktaa muuta.

Onneksi maailmassa ollaan pikkuhiljaa herätty ilmastotoimiin ja luontokadon pysäyttämiseen. Iloiset uutiset oli, kun maailman maat päättivät yhdessä suojella 30% vesistöistä. Tällä on merkitystä paljon. On laskettu, että vesien suojelulla voidaan elvyttää esimerkiksi hupenevat kalakannat. Lisäksi meret sitovat valtavat määrät hiilidioksidia. Eurooppakin on tehnyt omat asetukset ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi. Brasilian uusi presidentti otti ensitöikseen Amatsonin sademetsien tilan parantamisen.

Myös Suomessa täytyy tehdä oma osamme. Ennallistamisasetuksesta keskusteltiin eduskunnassa koko syksy. Monelta keskustelua seuranneelta saattoi mennä hermot, kun tiedettä vähäteltiin ja tutkimuksia ei uskottu. Raha meni elinkelpoisen planeetan ja monimuotoisen luonnon edelle -ei päästy itse asiaan ja toimiin, mitä luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi tulisi tehdä. Ennallistamiskeskustelussa muutenkin keskityttiin vain metsään, vaikka se on vain ⅕-osa kokonaisuutta. Vesistöt ovat huomattavasti suurempi kokonaisuus.

Kun puhumme valtion velkaantumisesta, keskustelu kääntyy usein tuleviin sukupolviin. Miksi samaa ei tapahdu keskustelussa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta?

En osaa luetella kaikkia suotyyppejä tai kasveja, kukkia, lintuja, mutta luotan tutkijoihin, jotka ovat IPCC:n tutkimuspaketin kasanneet yli 11 000 tutkimuksesta. Ja tällä hetkellä tulokset eivät näytä hyvältä.

Ilmastonmuutos ja luontokatokeskustelua on usein mahdotonta jatkaa vastustajien kanssa, koska tutkittuun tietoon ei haluta uskoa. On kuitenkin faktaa, että mielipiteellä ei ole väliä, kun luonto jatkaa kuolemista, me ihmiskuntana siinä samalla. Voisi ajatella, että jos haluat lapsillesi inhimillisemmän elämän mahdollisuuden, olet luonnonsuojelun ja ilmastokriisin torjumisen puolella.

Tehdään eduskuntavaaleista ilmastovaalit, koska ilmastonmuutos ja luontokato on huomattavasti suurempi uhka kuin valtionvelka. Tulevalla hallituskaudella tuleekin jatkaa luonnon eteen tehtyjä tekoja, jotka nyt ovat jääneet identiteettipolitiikan vuoksi toteuttamatta!