Kyllä se hallinto oikeasti kevenee
Painavan sanan kirjoitti
Muistatko, kuinka hyvinvointialueiden väitettiin aiheuttavan uudet mittavat hallintohimmelit ja lisäävän huomattavan paljon johtajan pestejä ja uutta ”turhaa” hallintoa?
Tällaisella tavalla sote-uudistusta kritisoitiin jatkuvasti aluevaalien alla. Toimiva ”byrokratia” on kyllä ehdottoman tärkeä asia myös ruohonjuuritason työn takia, koska jonkun pitää huolehtia esimerkiksi taloushallinnosta, kiinteistökannan järkevyydestä, henkilöstöresurssien suuntaamisesta ja monesta muusta myös käytännön työn kannalta hyvin olennaisesta asiasta. Silti oli selvää jo hyvän aikaa sitten, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla hallinto tulisi kevenemään selvästi.
Näin kävisi, koska 19 sote-organisaation ja kahden pelastuslaitoksen lyödessä hynttyynsä yhteen ei tarvita todellakaan samaa määrää pomoporrasta maakunnassamme. Heillekin on sijansa, koska pätevä johtaja voi johdattaa poppoonsa lävitse hurjankin myrskyn. Epäpätevä voi toisaalta upottaa joukkueensa samaisissa tyrskyissä.
Viime aluevaltuuston kokouksessa tämän viikon maanantaina epäilevät tuomat saivat kaipaamiansa lukuja johtaja- ja päällikköportaan määrän kehittymisestä.
Uudella hyvinvointialueella tulee olemaan keskeisissä alueiden johtaja- ja päällikkötehtävissä toimi- ja palvelualuejohtajina ja vastuualuepäällikköinä tämän hetken tilanteen mukaan kaikkiaan 52 ihmistä, kun aiemmassa parissa kymmenessä organisaatiossa heitä oli kaikkiaan 134. Esimerkiksi yksin Oulun eteläisen alueen kuntien alueella tällaisilla johtaja- ja päällikkötitteleillä on ollut töissä 45 ihmistä.
Kaikille johtoportaan edustajilla ei ole myöskään välttämättä tarjolla vastaavaa pestiä hyvinvointialueelta, vaan työtä voidaan tarjota lopulta myös käytännön töistä. Tämä onkin perusteltua. Ja tässä uudistuksessa EI ole tarkoitus leikata ruohonjuuritason hoitohenkilökunnan suorista lähiesimiehistä, vaan aivan päinvastoin. Mielestäni tarvitaankin osastojen ja kotihoidon arkea suoraan tuntevaa osastonhoitajaa kuin pienen sote-organisaation kehitys- ja varautumispäällikköä, jonka tehtävät siirtyvät hoidetuksi toisin.
Varsin hyvin johtajamäärä näyttäisi vähenevän, ja näin käy samalla vääjäämättä myös palkkasummalle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Pohjois-Pohjanmaankin hyvinvointialueella olisi merkittäviä talouspaineita. Sen tosin aiheuttaa erittäin vauhdikas ikääntyminen ja lasten ja nuorten oireilevien kärjistynyt pahoinvointi. Vaikka Pohjois-Pohjanmaa ei toki lukeudu jatkossakin elävien rahoituslukemien häviäjiin, on lopulta alueella edessä tällä hetkellä noin 35-50 miljoonan euron sopeutustarve ensi vuodelle. Tämän verran on tällä hetkellä eroa rahoituksella ja kustannuksilla.
Hyvinvointialueiden liikkumavara on vähäinen niiden ollessa lähes täysin valtion rahoituksen varassa tällä hetkellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aluevaltuuston luottamushenkilöt pääsevät ensi töikseen ajamaan alas palveluita.
Se tarkoittaa sitä, että nyt on myös luotava uusia ja tarvittaessa myös keveämpiä tapoja tehdä asioita. Se tarkoittaa sitä, että on tarvittaessa tehtävä kehittämisinvestointeja (vaikkapa digitaaliseen sote-keskukseen), jotta saamme tulevaisuudessa vähennettyä painetta palveluihin toisaalta. Itse olen valmis miettimään palveluverkon muokkaamista ajatellen muun muassa sitä, miten niiden saavutettavuus toteutuu, kiinteistöt ovat kunnossa ja henkilökuntaa on saatavilla. Se ei kuitenkaan tarkoita leikkausmeininkiä, vaan sitä, että säästöjä voidaan hakea esimerkiksi seinistä jatkossa.
On totta, että kasvava kustannuskehitys on ollut 4,5% – 5,5%. Tämä selvittyy pitkälti sillä, että ihmisten ikääntyessä on yhä enemmän kaikista kalliimpia hoivavuosia, jolloin ihminen luonnollisesti tarvitsee mummona tai pappana eniten apua ja tukea.
Isoista isoin savotta tulee olemaan syksyn sote-palveluiden järjestämissuunnitelma, joka siis käytännössä tarkoittaa tuon palveluverkon montteeraamista. Ei tule olemaan yksinkertainen savotta, ja tuon takia minäkin piirsin reippaan määrän kalenteriin merkintöjä elokuusta eteenpäin niin aluevaltuuston kuin aluehallituksen kokouksia. Mutta hommiin käydään mielellään, kun niihin on hakeuduttu!