Luonnollisilla monopoleilla rahastaminen laitetaan kuriin

Julkaistu Kalevassa 16.2.2021

Suomi muuttuu hieman parempaan suuntaan lakiesitys kerrallaan. Jatkossa tavalliset kuluttajat eivät tule enää saamaan sähkönsiirrosta kohtuuttomia vuosikohtaisia korotuksia, kiitos hallituksen uuden lakiesityksen joka suitsii sähkönsiirtomonopolien rahastusmahdollisuuksia.

Arvioiden mukaan kerrostalossa asuvien sähkönsiirtomaksu laskee tulevaisuudessa monta kymmentä euroa vuodessa, sähkölämmitteisen omakotitalon asukas voi taas hyötyä uudesta sääntelystä jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Siirtomaksujen korotuskatto on jatkossa 8 prosenttia sen ollessa nykyään 15. Tämä ei kuitenkaan ole mikään hintojen nostoautomaatti, koska kaikki korotukset on aina voitava perustella. Kustannustehokkuuden on jatkossa oltava ehdoton ykkösasia verkkoja rakentaessa ja ylläpidettäessä. Uuden lakiesityksen myötä Energiavirastolle tulee myös tehokkaat valmiudet valvoa sähkönsiirtofirmoja ja hillitä niiden voittoja.

Jakelufirmojen muhkeista voitoista leikataan arviolta jo ensi vuonna 350 miljoonaa euroa tavallisen sähkönkäyttäjän hyötyessä, ja firmojen sallittu tuotto vähenee jopa kolmanneksella. Jakeluverkkobisneksessä yhtiöille tuli muuten esimerkiksi vuonna 2018 yli 32 prosentin tuotto omalle pääomalle. Tämä on kolme kertaa enemmän kuin tuloksekkailla pörssiyhtiöillä keskimäärin, joten alalla on lähes voinut painaa itse rahaa. Uusi sääntely tulee siis tarpeeseen.

Vasemmistoliitto kritisoi edellisten hallituksien aikana sähkönsiirrolla tehtyä kohtuutonta rahastusta. Monopoliasetelma on taannut ennen oivallisen mahdollisuuden viedä rahat mummoilta, papoilta, perheiltä ja sinkuilta. Tilanne muuttuu nyt meidän ollessamme vallassa. Hallitus ottaa asialistalleen myös korkovähennysrajoituksen uudistamisen, jolla on tarkoitus kitkeä myös kansainvälisomisteisessa sähkönsiirtofirmoissa harrastettua verovälttelyä.

Valitettavasti kaikkea ei saada enää pelastettua, eikä yksityistettyjä verkkoja ole helppo saada takaisin julkiseen omistukseen. Vuonna 2013 Vasemmistoliiton tuolloinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki oli ainoa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Fortumin verkkojen myymistä vastustanut jättäen asiasta myös eriävän mielipiteen.

Luonnollisia monopoleja ei ole koskaan järkeä yksityistää. Siksi panin vuosi sitten yhdessä viiden muun vasemmistoaktiivin kanssa käyntiin kansalaisaloitteen ”Vesi on meidän”, jossa esitetään vesihuollon yksityistämisen estävää lainsäädäntöä Suomeen.

Toimiva vesihuolto on elämän perusedellytys. Sen yksityistämisestä on saatu maailmalla käytännössä vain huonoja kokemuksia. Valiokuntakäsittelyssä parhaillaan oleva kansalaisaloite sai reilussa vuorokaudessa taakseen tarvittavat 50 000 allekirjoittajaa keräten kaikkiaan lähes 90 000 kannattajaa. Sen lähetekeskustelussa viime vuoden syyskuussa käytännössä kaikki puolueet tukivat sitä. Vaikuttaa siis aidosti siltä, että Caruna-vahingosta on viisastuttu Suomessa niin sähkön kuin veden osalta.