Muistetaanko Oulussa Landryn analyysi

Tunnettu kaupunkisuunnittelija Charles Landry teki Oulun kaupungille (v.2011) analyysin nykyisen kaupunkikulttuurimme tilasta ja siitä, mitä mahdollisuuksia sen kehittämisessä on. Hän käytti kehittämäänsä kymmenen kohdan menetelmää, jossa käytiin läpi kymmenen teemaa kaupungin poliittisesta ja yleisestä kehyksestä aina hyvinvointiin ja ammattimaiseen tehokkuuteen. Oulu sai uusia virkistäviä näkökulmia, argumentteja ja informaatiota.

Nyt tiedämme, että Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026. On syytä palauttaa mieliin Landryn analyysi opetuksineen ja neuvoineen.

Landryn mielestä ”Oululla on kaikki mahdollisuudet käsissään. Mutta Oulun pitää ensin tunnistaa itsensä todellisena kaupunkina.” Oulun pitää mieltää itsensä suurten kaupunkien joukkoon. Tarvitaan uutta ajattelua; pieni kylä ei voi olla urbaani.

Landry nostaa pääkohdiksi raportissaan seuraavat asiat:

1. Oulun täytyy uudistua merkittävästi.
2. Luovan kaupungin tekeminen rakentuu monenlaisen osaamisen yhdistämisestä, ei pelkästään teknisestä suunnittelusta (pehmeän ja kovan infrastruktuurin yhdistäminen).
3. Kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon on vahvistettava.
4. Kulttuurin itseisarvon korostamisen sijaan olisi ymmärrettävä sen laaja vaikutus talouden, kaupunki-imagon ja hyvinvoinnin alueilla.

Landryn mielestä tulevaisuutta ei tehdä ”business as usual” –ajattelulla.  ITC on ollut ja on menestystarina, mutta on löydettävä myös uutta potentiaalia.  Tulevaisuuden rakentaminen vaatii dynaamista ja luovaa kaupunkia.  Landry antoi Oululle parhaat arviot oppimismahdollisuuksistaan, heikoimmat omaperäisyydestä ja erottuvuudesta kaupunkina. On korostettava, että Oulun ei ole syytä matkia muita kaupunkeja torneineen, vaan pitäydyttävä omissa lähtökohdissa kuten kaupungin suistosijainnissa.

Yleinen houkuttelevuus ja urbaani elinvoima ovat keskeisiä vaikuttimia, kun lahjakkaat ja luovat ihmiset valitsevat ensin kaupungin ja vasta sitten työn. Oululla on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää kova ja pehmeä suunnittelu. Ratkaisevaa on, millainen kaupunkikulttuuri paikalla on, sillä se luo tulevaisuudessa kilpailukykyä.

Kaupunkikulttuuriin kuuluu menneen säilyttäminen ja kunnioittaminen (torimiljöö, Ainola) mutta myös uuden arvostaminen. Toivottavasti kulttuuripääkaupunki muistaa Landryn analyysin.