Onko kulttuuriala oikeaa työtä?

Koronan takia esittävät taiteet ovat olleet pannassa yli vuoden. On selvää, että koronaviruksen jyllätessä massatapahtumia ei voida järjestää. Kulttuurialan saama rahallinen tuki ei ole vastannut menetyksiä. Etenkin freelancerit ovat joutuneet kituuttamaan pitkään epävarmuudessa.

Julkisuudessa kerrotaan kyllä alan ahdingosta, mutta riittääkö sympatiaa taidealojen suuntaan?  Kulttuurialan tekijät ovat saaneet vähätteleviä (jopa loukkaavia) viestejä: ”Hanki oikeita töitä!” Taiteilijoille kehdataan esittää alanvaihtoa tilanteessa, jossa heidän työntekonsa on tehty käytännössä mahdottomaksi. Mistä kaikesta tämä kertookaan?

Elinkeinostahan taiteessakin on kyse. Ei kulttuuriala ole mitään harrastelua. Valtava määrä ammattitaitoa ja osaamista on ollut yli vuoden kahlittuna. Taiteilijat harjoittelevat, tekevät ilmaista työtä kartuttaakseen omaa osaamistaan ja hankkivat alan korkeakoulutusta. Jos ei ymmärrä toisen työtä, niin ei kannata vihjailla mitään alan vaihdoksesta. Tietävätkö vihjailijat, mitkä sitten ovat niitä oikeita töitä.

Jos kulttuurityöläiset lähtevät muihin hommiin, me kaikki menetämme. Kulttuuria kun ei ole, jos sitä ei jotkut tee. Sivistysvaltiossa taiteella on itseisarvo. Kulttuuri on tärkeä työllistäjä, ja taiteen vaikutukset terveyteemme ovat kiistattomat. Kulttuuri ylläpitää kieltämme ja mieltämme.

Kaikesta taiteesta ei tarvitse pitää. Taiteesta ylipäätään ei tarvitse pitää. Mutta jos ei kunnioita kulttuurintekijän oikeutta omaan ammattiinsa, voi mennä takaisin siihen tynnyriin kasvamaan, mistä tulikin.

Kirjoitus perustuu pitkälti Laura Hallamaan kolumniin: Hankkikaa itse oikea työ