Opettajien hyvinvoinnin takaaminen vaatii resurssien uudelleenjärjestelyä

Elokuu tietää useimmille loman loppumista ja nuorisolle koulun alkamista. Opettajat ovat palanneet kasvatustyön pariin – ja monelle opettajalle se on helpotus. Opettajien kesätyöttömyys on ilmiö, joka vuodesta toiseen koskettaa valtakunnallisesti valtavaa osaa opetusalan henkilöstöstä. Mikäli virkavapaalla oleva opettaja on oikeutettu kesäajan palkkaan esimerkiksi vanhempainvapaan vuoksi, jää silloin viransijainen useimmiten palkatta. Kesäkuun alkuun katkeavia sopimuksia käytetään myös säästökeinona: tarve vakituiselle opettajalle voi olla todellinen, mutta määräaikaisia sopimuksia laatimalla kunta säästää kuluissa.

Vakituisessa virassa olevan opettajan palkallinen kesäloma mahdollistuu työkuukausien tulojen jakamisella koko vuoden mitalle – yhdeksän kuukauden tulot siis jaetaan tasaisesti kahdelletoista kuukaudelle. Mikäli kaupunki katkaisee sopimuksen kesäkuun alkuun, jää opettajan tekemästä työstä monen kuukauden osuus saamatta.

Esitin valtuuston kokouksessa 23.5.2022 viranhaltijoille kysymyksen, jossa tiedustelin Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden tämänhetkisten määräaikaisten työsuhteiden määrää. Vastausta ei saatu, sillä ilmeisesti ei ole olemassa sellaista rekisteriä, josta sopimustyyppien jakauman pystyisi kootusti selvittämään.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan kesäpalkattomat määräaikaiset sopimukset ja sopimusten ketjuttaminen koetaan alalla ongelmaksi. Edellä mainitussa valtuuston kokouksessa viranhaltijat esittivät asian olevan kaupungin näkökulmasta ennemminkin niin päin, että työvoimasta on pulaa. Voisiko kenties olla niin, etteivät määräaikaiset sopimukset näyttäydy muutenkaan epävarmassa työtilanteessa kovin houkuttelevina?

Määräaikaisen sopimuksen päättyessä opettajan on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi, jotta hän voi saada kesäkuukausilta työttömyyskorvausta. Nykyiset työllisyyspalvelut ovat kuitenkin korkeakoulutetulle opetushenkilöstölle enemmän kiusa kuin apu. Vaikka määräaikainen sopimus katkeaa kesään, on monilla opettajilla silti tiedossa jatkoa syksyksi.

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari kommentoi Aamulehdessä (9.8.2022), että lain mukaan työtöntä työnhakijaa täytyy haastatella kahden viikon välein työllistymisen varmistamiseksi, mikä saattaa tarkoittaa kesän aikana seitsemää vierailua työllisyyspalvelutoimistossa. Laki ei salli tapauskohtaista joustoa, jolloin hyvää tarkoittavasta mallista tuleekin valtava resurssisyöppö.

Vaikuttaisikin siltä, että resursseja työllisyyteen ja työhyvinvointiin on olemassa, mutta kohdennuksessa on parantamisen varaa. Tapauskohtaisen jouston salliminen työllisyyspalveluissa toisi mittavaa säästöä, jolloin resursseja voitaisiin kohdentaa opetushenkilöstön asianmukaiseen palkkaukseen. Toimeentulo on merkittävä osa työhyvinvointia, ja hyvinvoiva opetusalan henkilöstö takaa laadukasta koulutusta tulevaisuuden työntekijöille, yrittäjille ja veronmaksajille.

Mikäli haluamme säilyttää koulutuksen tason sekä merkityksen yhteisöjen ja yhteiskunnan perustana, on kuntien väistämättä tarkasteltava resurssiensa kohdentamista uudelleen. Peräänkuulutan sellaista myös Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluilta.

 

Jessi Jokelainen
Oulun kaupunginvaltuutettu (vas.)
Kaupunginhallituksen jäsen