Pyöräily identiteettipolitiikan uhrina 

Oulu on pyöräilykaupunki. Pyöräily on perioululainen juttu. Erilaiset ihmiset pyöräilevät Oulussa, niin kesällä kuin talvellakin. Erityisesti monille lapsille ja nuorille pyöräily on sujuvan liikkumisen edellytys. Ja mikäpä sen oululaisempi asia, kuin kesät talvet töihin pyöräilevä tehtaan duunari. Pyöräilyssä ei ole mitään ihmeellistä. Oulussa on menneinä vuosikymmeninä panostettu pyöräilyn edellytyksiin ja Oulu on saanut myös kansainvälistä tunnustusta pyöräilyn edistämisestä.

Valitettavasti pyöräily on nyt joutunut myös Oulussa identiteettipolitiikan uhriksi. Aiemmin pyöräily oli ihan normihommaa, kätevä ja terveellinen tapa liikkua. Nyt pyöräilystä on ilmeisesti tehty osa identiteettipolitiikkaa. Pyöräilyn edistämistä on alettu ideologisesti vastustaa. Pyöräily on alettu politiikassa yhdistää ”vihervasemmistolaiseen” kaupunki- ja ilmastopolitiikkaan, jota joidenkin täytyy vastustaa ideologisista syitä. Tämä pyöräilyn poliittinen leimaaminen on Timo Soinin keskeinen poliittinen perintö.

On totta, että me punavihreät tuemme pyöräilyä edistävää politiikkaa. On kuitenkin haitallista, jos pyöräilystä tehdään ase identiteettipolitiikan asemasodassa. Pidän surullisena ja haitallisena, jos pyöräilystä tehdään poliittisesti jakava asia ja se nähdään poliittisen kannanottona. Siitä kärsivät kaikki ne ihmiset, jotka pyöräilevät paikasta toiseen. Siitä kärsii kansanterveys. Siitä kärsii kaupunkien ja kuntien viihtyisyys ja vetovoima. Siitä kärsii ilmasto.

Saimme Oulun kaupungin strategiakäsittelyn yhteydessä näytteen siitä, kuinka pyöräilyn edistämistä nykyään jarrutetaan myös Oulussa. Valtuuston enemmistö äänesti (lähinnä keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten voimin) strategiakäsittelyssä nurin useamman pyöräilyä edistävän kirjauksen.

Olen pahoillani siitä, että meillä ei enää näytä löytyvän entisen kaltaista yhteistä voimakasta tahtotilaa pyöräilyn edistämisestä. Oulussa on 1970-luvulta lähtien panostettu pyöräilyolosuhteisiin, ja sen soisi jatkuvan myös 2020-luvulla. On surullista, jos pyöräilystä nyt tehdään ihmisiä jakava asia. Itse olen joskus pyöräilijä, välillä autoilija, toisinaan kävelijä ja sitten taas joukkoliikenteen käyttäjä. Niin on varmaan moni muukin oululainen. En koe, että pyöräilyn edistämistä kannattaa asettaa vastakkain muiden kulkumuotojen kanssa.

 

Hanna Sarkkinen