Rakenneuudistuksia tarvitaan lasten ja nuorten parhaaksi
Uusien valtuustojen aloittaessa työtään niiden toimintakenttä mullistuu. Hallitus on vienyt läpi rakenneuudistuksia, joista suurin on sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille. Vuositolkulla veivattu prosessi meni maaliin. Koulutus jää kuntatasolle, mutta sielläkään ei elellä kuin ennen.
Elokuun alussa astui voimaan lainsäädäntö, jonka myötä oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen asti ja samalla toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia. Tämä tietää jopa nelinumeroisia säästöjä opintojen aikana opiskelumateriaalikulujen väistyessä.
Samassa uudistuksessa ehdottomana tähtäimenä on se, että jokainen saisi vähintään toisen asteen koulutuksen. Ilman sitä ei yksinkertaisesti pärjää nykyisessä työelämässä. Tällä hetkellä jopa 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen jälkeistä koulutusta. Koulutusta vaille jääminen johtaa usein myös syrjäytymiseen, josta tulee yhteiskunnalle erittäin suuret kuluerät inhimillisten ongelmien lisäksi.
Varhaiskasvatuksenkin kentällä elokuu tuo mukanaan mukavia uutisia, koska päivähoitomaksut alenevat erityisesti pieni- ja keskituloisilta. Tulorajojen muuttuessa esimerkiksi kahden lapsen perheissä päästään usein kolmenumeroisiin eurosäästöihin. Tämä uudistus on omiaan lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumismahdollisuutta ja toisaalta helpottaa monen vanhemman työmarkkina-asemaa.
Eikä tuossakaan ole kaikki, koska jo heinäkuun alussa voimaan tullut terveydenhuollon asiakasmaksuja koskeva laki laskee liki miljoonan ihmisen menoja. Maksukaton laajenemisen ohella esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitajakäynnit ja alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit tulevat maksuttomiksi. Kuluvana suvena on tullut siis voimaan erityisen paljon perheiden tilannetta kohentavia uudistuksia.
Myös Oulun kaupunki on kantamassa omaa kortea kekoon, kun hyvinvointilautakunta päätti kesäkuussa palkata 10 uutta psykiatrista sairaanhoitajaa korjaamaan kaupungin kiistatonta lasten ja nuorten mielenterveyskriisiä, joka ei yksin tällä toimella ratkea. Uuden hyvinvointilautakunnan on otettava härkää sarvista ja ratkottava määrätietoisesti niin lastensuojelun kuin lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden ongelmavyyhtiä, johon tarkastuslautakunta kiinnitti erityistä huomiota arviointikertomuksessaan. Mielen hyvinvoinnin huomioiminen kaikessa päätöksenteossa on rakenneuudistuksista tärkein. Se voidaan taata myös hyvillä palveluilla.
Olli Kohonen
Sairaanhoitaja (AMK), filosofian maisteri
1. varavaltuutettu (vas), hyvinvointilautakunnan jäsen
Oulu
Kirjoitus on julkaistu Forum24 25.8.2021
