SOTEPALVELUILLE REALISTINEN BUDJETTI
Painavan sanan kirjoitti
Kaupunginjohtaja Laajala esitteli tiistaina Oulun kaupungin budjettiesityksen. Koronan väistymisen jälkeen Suomen talous kasvaa kohisten ja tälle vuodelle odotetaan kaupungin budjetissa jopa 70 miljoonan euron verotulojen lisäystä. Silti ensi vuodelle verotulojen nousua on budjetoitu vain 17 miljoonaa euroa. Eikö kaupungin johto usko oululaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden parantuvan ensi vuonna? Esittelystä kävi ilmi, että viime vuonna kaupungin ylijäämä oli 12,7 miljoonaa euroa, joten ylijäämiä oli yhteensä 805 miljoonaa euroa. Koronatukien ja lisääntyneiden verotulojen ansiosta tänä vuonna kaupungin ei ole tarvinnut ottaa lainkaan lisävelkaa, vaikka viime syksynä budjetissa oli kymmenien miljoonien velanottosuunnitelmat.
Tietoinen sotepalveluiden alibudjetointi on järjetöntä, koska tiedämme jo etukäteen, että lakisääteisistä palveluista ei voi leikata. Esityksessä on kuitenkin 16,5 miljoonan euron leikkaukset juuri sotepalveluihin.
Kasvupaineet lakisääteisissä palveluissa ovat kovat, esimerkiksi lastensuojelun kustannukset kasvavat hurjasti, kun kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 30,8 % ja huostaanotot 63 % viime vuoteen verrattuna. Mielenterveyspalveluissa on laittomat jonot. Ikäihmisten määrä ja palveluntarve kasvavat ja tälläkin hetkellä vanhusten palveluissa on liian vähän henkilöstöä. Tämä on tietoista alibudjetointia ja sotepalvelujen alasajoa. Tiedämme jo etukäteen, että valtuusto joutuu tekemään joka tapauksessa lisäbudjetin, sillä en usko edes oikeistopuolueiden löytävän vaatimiaan leikkauksia pääosin lakisääteisistä sotepalveluista.
Sotepalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle 1.1.2023 ja kaupungin ensi vuoden alibudjetointi pienentää hyvinvointialueen valtion rahoitusta vuodelle 2023. Oulu pakottaa näin myös hyvinvointialueen leikkaamaan sotepalveluja.
Kaupunginhallituksen budjettineuvotteluissa on tarkistettava verokertymät ja soteleikkaukset on peruttava. Järkevää olisi tehdä realistinen budjetti, että sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön ei tarvitse tehdä työtään jatkuvan leikkauspaineen alaisena ja ihmiset saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Anne Huotari
valtuutettu (vas)
PoPsoten suppean seurantaryhmän varapuheenjohtaja
Mielipidekirjoitus julkaistu Kalevassa 7.10.