Tuiran Poika – Kauppa on se, joka kannattaa
Painavan sanan kirjoitti
Tapasin hyvän tuttavani marketissa. Totesimme, että otsakkeen vanha fraasi pitää – jos usein – niin erityisesti nyt paikkansa. Inflaatio laukkaa yhä kiihtyvään tahtiin. Hinnat tietysti nousevat ja me kuningaskuluttajat maksamme sen viime kädessä.
On lähes jännittävää seurata, miten vinhasti kauppa nostaa hintoja. Ainakaan vielä ei ole kerrottu palkkojen ja eläkkeiden nostosta. Voimavarat ”loppuvat” Suomessa aina, kun on kyse tavallisten kansalaisten elämästä. Mihin mustaan aukkoon rahat joutuvat?
Mielestäni meidän kuningaskuluttajien ja omistaja-asiakkaiden pitää tietää, kuinka paljon tuottaja, varsinaisen työn tekijä, hyötyy hintojen noususta. Jos sitä ei kerrota, niin vetääkö kauppa ns. välistä. Uskon, että meillä kuluttajilla ei olisi mitään sitä vastaan, että tuottajat hyötyisivät eniten hintojen noususta.
Viime aikoina on puhuttu paljon huoltovarmuudesta – monessakin eri yhteydessä. Kotimainen tuotanto on elintärkeää meille kaikille. Kriisiaikoina ei voi luottaa maailmanmarkkinoihin. Suomessa suljettiin silmät jopa vuosikymmeniksi ja kuviteltiin, että kyllä maailmanmarkkinoilta saadaan – ja halvalla. Itsepetosta!
Kauppa voisi katsoa peiliin ja pohtia: jospa luovuttaisiin asiakaskorteista ja kunkin ryhmittymän ”pirkkatuotteista”. Asiakaskorttisysteemin ylläpito ei ole halpaa lystiä ja ryhmittymän omat tuotteet on otettu ainakin osittain tuottajien selkänahasta. Tuoreen ministerin mukaan kauppa on avainasemassa siinä, miten suomalainen maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus pelastetaan.
Hintojen nosto iskee pahiten pienituloisiin ja pieneläkeläisiin. Suomalaisen yhteiskunnan pitää muistaa nimenomaan heitä. Muistetaanko – sen näemme lähitulevaisuudessa.
