Työelämän heikennykset herättävät huolta maailmalla

Nykyinen hallitus on tehnyt kuluneen vuoden aikana lukuisia päätöksiä, jotka ovat koetelleet ammattiyhdistysliikkeen luottamusta. Vuosia rakennettua – neuvotteluun ja sopimiseen perustuvaa työelämän kehittämisen kulttuuria on murennettu kovalla kädellä. Aitoon kolmikantaiseen neuvotteluun perustuvaa asioiden edistämisen tapaa on rikottu. Sitä tapaa, joka on tuonut hyviä tuloksia työmarkkinoilla sekä taannut vakautta ja ennakoitavuutta.

Tätä Suomesta ja Pohjoismaista tuttua työmarkkinamallia on tavoiteltu niin kehittyvissä maissa kuin länsimaissa. Myös YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO puhuu maailmalla kolmikantaisen eli tripartite neuvottelumallin puolesta. ILO näkee, että työelämä kehittyy, jos myös työntekijät voivat vaikuttaa omiin asioihinsa. Työntekijä ei ole pelkkä kauppatavara.

Suomi on toiminut monelle muulle maalle malliesimerkkinä tasa-arvon kehityksessä ja työntekijöiden oikeuksien vaalimisessa. Nyt katseet uhkaavat kääntyä muualle, kun Suomen hallitus rajoittaa kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen rajusti lakko-oikeutta sekä leikkaa sosiaaliturvaa.

Huolta, hämmästystä ja järkytystä

Minulla oli oiva tilaisuus kuulla ILO:n huippukokouksessa Genevessä, miten muu maailma on reagoinut Suomesta kantautuviin uutisiin. Kokous oli osa Geneve-koulun opintomatkaa, johon osallistuin touko-kesäkuussa 2024.

Monet ay-aktiivit maailmalta olivat kuulleet Suomen tilanteen vaikeutumisesta, ja he hämmästelivät sitä avoimesti. Esimerkiksi työelämään keskittyneet toimijat, kuten osaamis- ja palvelualojen maailmanlaajuisen kattojärjestön UNI Global Unionin varapääsihteeri Alke Boessiger kertoi olevansa kehityssuunnasta erittäin huolestunut.

Suomea on tavattu pitää oikeudenmukaisen ja humaanin yhteiskunnan mallimaana. Yleensä Suomi on jakanut solidaarisuuden osoituksia, kun tällä hetkellä otamme niitä vastaan muilta mailta. Jututtamani ihmiset vaikuttivat olevan järkyttyneitä suunnanmuutoksesta.

Mykhailo Volynets Ukrainan vapaiden ammattiliittojen keskusjärjestöstä oli erityisen huolissaan hallituksen toimien vaikutuksesta kansalliseen yhtenäisyyteen ja vakauteen – varsinkin, kun Venäjä on Suomen naapuri. Hänen mukaansa nyt ei ole oikea aika luoda maahan epävakautta ja köyhyyttä.

Mitä työkaluja YK ja ILO tarjoavat?

ILO:n ACTRAVin (Bureau for Workers’ Activities) johtaja Maria Helen kertoo, ettei Suomen asioita ole käsitelty asiantuntijakomitean ryhmässä sitten vuoden 1987. Tämä on maan maineen kannalta hyvä asia! Mutta tilanne voi muuttua koska vain.

Asiantuntijakomitean tehtävä on tutkia ILO:n sopimusten ja suositusten kansallista soveltamista lain tasolla ja käytännössä. Suomea kokouksessa edustaneen SAK:n lakimiehen Samuli Hiilesniemen mukaan on toivottavaa, että Suomi välttäisi myös jatkossa asiantuntiakomitean syyniin joutumisen.

Toisaalta ILO:lla voi olla merkittävä rooli sen varmistamisessa, että kansainvälisiä sitoumuksia noudatetaan eri maiden kansallisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi keväällä ILO vetosi Suomen hallitukseen lakko-oikeutta rajoittavan lainsäädännön kohdalla: Lain valmistelun kolmikantaisuus arvioitiin puutteelliseksi. Vetoomus kaikui kuuroille korville.

Suomella onkin suuri vaara joutua tikunnokkaan ja ILO:n tarkkailulistalle. Hallitus on tuskin miettinyt, mitä tämän tason mainehaitta voisi aikanaan Suomelle maksaa.

Ammattiyhdistysliikkeellä riittää siis työnsarkaa, ja työ hyvän ja reilun työelämän puolesta jatkuu. Ay-liike Suomessa, maailmalla ja kansainvälisissä elimissä tekee parhaansa parantaakseen työntekijöiden oikeuksia kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Fakta: Geneve-koulu

Pohjoismainen Geneve-koulu on tarkoitettu ammattiyhdistystoiminnassa aktiivisesti toimiville ja työelämää kehittämään pyrkiville ammattiliittojen jäsenille. Osa koulutuksesta järjestetään kesäkuussa Genevessä pidettävän vuosittaisen ILO:n työkokouksen yhteydessä.

Koulutus lisää ymmärrystä työntekijöiden haasteista maailmalla ja järjestäytymisen merkityksestä. Globaalien pelisääntöjen luominen luo pohjan myös Pohjoismaisen ay-liikkeen toiminnalle. Suosittelen koulutusta lämpimästi ihmisoikeuksista, verkostoitumisesta ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille ammattiliittojen jäsenille!