Pakolla valinnanvapautta

Vuoden 2019 alusta maakunnat ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Maan hallituksen valmistellessa uutta sote-mallia Kokoomus sai sisällytettyä malliin käsitteen valinnanvapaus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maan eri kolkissa tulee turvata myös yksityisen palveluiden tuottajan rooli samoilla periaatteilla julkisen toimijan rinnalla.

Hallitus tavoittelee myös kolmen miljardin euron säästöjä vuoteen 2029 mennessä. On kyllä vaikea uskoa, että noihin säästöihini päästäisiin, koska valinnanvapauden pakko tuo mukanaan kansantalouden kannalta päällekkäisiä investointeja.

Ajatellaanpa esimerkkinä vaikka Oulun aluetta.Yksityinen monikansallinen pörssiyhtiö haluaa vallata markkinoita ja tarjoaa houkuttelevia laadukkaita palveluja alueen asukkaille. Tämän seurauksena tapahtuu joukkosiirtyminen näihin palveluihin. Mitä tekee maakunnan julkinen palveluiden tuottaja? Se tietenkin ajaa toimintaansa alas muuttuneen kysynnän mukaan eli julkinen sote-toiminta näivettyy.

Mutta vallatakseen markkinoita yksityinen toimija on tehnyt niin valtavat tappiot, että  ajautuu konkurssiin ja asiakkaille ilmoitetaan, että huomenna ei enää sote-palveluja tarjotakaan.

Kuka tällöin kantaa vastuun? Maakunnallinen sote-organisaatio tietenkin, jonka täytyy taas ylösrakentaa oma julkinen palveluverkosto. Tämä ei ole pelkkää teoriaa, koska Ruotsissa on useita esimerkkejä siitä, että yksityinen palveluntuottaja lopettaa äkkiarvaamatta toimintansa.

Eikö tämän epämääräisen ja ennakoimattoman toiminnan sijaan palveluja olisi voinut rakentaa selkeämmin maakunnallisen julkisen toimijan varaan? Yksityinen olisi voinut toimia samoilla periaatteilla kuin nykyisinkin. Ne kansalaiset, joilla on halu maksaa omasta lompakostaan yksityisistä palveluista olisivat sen voineet niin tehdä. Julkinen palveluntuottaja olisi pystynyt kehittämän toimintaansa, koska se olisi muodostanut perusrungon sote-palveluille.

Toivoisin Keskustan palaavan alkiolaisille juurilleen ja jättävän tämän markkinavouhotuksen vähemmälle. Näin tapahtui 70-luvulla, kun kansanterveyslaki ja peruskoulu-uudistus saatiin yhteistyöllä toteutettua.

 

Mikko Raudaskoski