Remonttiryhmä jatkaa talouden tasapainottamista

Oulun kaupungin taloutta tasapainottamaan on asetettu uusi työryhmä, remonttiryhmä 2. Se jatkaa viime vuoden puolella säästöjä etsineen edeltäjänsä työtä. Ryhmää vetää kaupunginhallituksen puheenjohtaja  Riikka Moilanen ja ryhmässä on kaksi edustajaa kustakin valtuustoryhmästä. Vasemmistoliittoa edustavat ryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski ja varapuheenjohtaja Mikko Viitanen.

Työryhmä valmistelee yhteistyössä virkamiesjohdon kanssa esityksiä kaupungin talouden parempaan kuntoon saattamiseksi. Talouden tunnuslukuja peilataan seitsemän puolueen valtuustosopimukseen vuodelta 2013. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa kaupungin palveluverkko ja siihen tehtävät uudistukset. Säästötarpeen suuruusluokka vaihtelee 10 – 20 miljoona euron välillä. Työryhmän työn alkuvaiheessa eri valtuustoryhmät ovat esittäneet omia näkemyksiään talouden tasapainottamiseksi. Samoin on kuultu vikamiesesityksiä talouden nykytilanteesta ja lähitulevaisuuden näkymistä.

Palvelualueista ensimmäisenä lähdettiin liikkeelle sivistys- ja kulttuuripalveluiden tilanteesta.

Kaupungin investoinnit ovat olleet usean peräkkäisen vuoden aikana korkealla tasolla. Vasemmistoliiton näkemyksenä esitettiin investointien suhteen, että sellaisia suunniteltuja investointeja voidaan siirtää, jotka eivät ole välttämättömiä kuntalaisten palveluiden järjestämisen kannalta. Tällainen esimerkki on Rajakylän ja Kaijonharjun terveysasemat,  jotka voivat palvella nykymuodossaan alueen asukkaita eikä uuden hyvinvointikeskuksen rakentamisella ole kiirettä. On myös järkevää siirtää kaupungin omaa palvelutuotantoa ulkoavuokratuista tiloista kaupungin omistamiin tiloihin.

Henkilöstörakenteen suhteen on tähän mennessä kirjattu, että kaupungin oman tuotannon henkilömäärä ei kasva nykyisestä. Käytännössä henkilöstön lukumäärä suhteessa väestömäärään pienenee, koska Oulun väkimäärä kasvaa pienen kunnan verran eli 2500 -3000 henkilöä vuodessa.

Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään täysimääräisesti, mikä on aiheuttanut ostopalveluiden kasvua ja siten välillisesti henkilöstömenojen kasvua. Esimerkiksi tilakeskus ei ole saanut täyttölupaa kahdelle kiinteistömanagerille ja on siksi joutunut ostamaan tuplahinnalla isännöintipalvelut yksityiseltä sektorilta. On ehdottomasti päästävä kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, jossa otetaan huomioon ostopalveluiden lisääntyneet kustannusvaikutukset. Henkilöstön sisällä voidaan hallinnosta vapautuvaa työvoimaa kohdentaa suorittavalle tasolle, mutta henkilöstön määrää ei pidä harkitsemattomasti vähentää.

Remonttiryhmä jatkaa työtään parin viikon välein ja viimeisin varaus kokoontumiselle on lokakuussa.