Sunnuntain Sarkkinen – Asunnottomuuden mallimaassa riittää vielä tehtävää. Yrittäjien eläkeläkiin muutosesitys
“Suomi on asunnottomuuden vähentämisen mallimaa, mutta meilläkin riittää vielä paljon tehtävää. Puhuin tänään International Housing Festivalin päätöstilaisuudessa Helsingissä pitkäaikaisen systemaattisen asunnottomuustyön ja laaja-alaisen yhteiskuntapolitiikan tärkeydestä.
Hallitus pyrkii kaudellaan puolittamaan asunnottomuuden ja poistamaan sen kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Hyvästä kehityksestä huolimatta meillä on vielä paljon tehtävää. Tällä hallituskaudella on mm. kehitetty sosiaali- ja terveyspalveluita sekä asumisneuvontaa. Lisäksi on panostettu historiallisen paljon kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Suomen asunnottomuustyön keskeinen elementti on pitkäaikainen ja systemaattinen ohjelmatyö, johon on sitoutunut kaikki toimijat valtiosta kuntiin ja kansalaisjärjestöihin. Kansalaisyhteiskunnalla, kuten Asunnottomien yö –kansalaisliikkeellä, on ollut tärkeä roolinsa.
Asunnottomuuden vähentämiseksi tarvitaan laaja-alaista asunto- ja yhteiskuntapolitiikkaa, mukaan lukien toimia köyhyyden vähentämiseksi. Asumisen ja rakentamisen ratkaisut ovat keskeisiä myös ilmastonmuutokseen vastaamiseksi.”
Hanna Sarkkisen facebook-kirjoitus 17.6.
EU-maiden työ- ja sosiaaliministerit tapasivat Luxemburgissa
“Sosiaalisempi Eurooppa on mahdollinen! EU-maiden työ- ja sosiaaliministerit tapasivat tänään Luxemburgissa. Kokouksen aiheena oli unionin sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen vuosi Porton sosiaalihuippukokouksen jälkeen ja sosiaalisen Euroopan vahvistamiseen liittyvät lukuisat aloitteet.
Porton sosiaalihuippukokouksessa keväällä 2021 sovittiin työllisyyttä, osaamista sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä koskevista tavoitteista. Jäsenmaat ovat nyt asettaneet kansalliset tavoitteensa ja keskustelimme tänään etenemisestä kohti tavoitteita.
Suomi tavoittelee köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 100 000 ihmiseltä vuoteen 2030 mennessä. Valmistelemme parhaillaan toimintasuunnitelmaa köyhyyden vähentämiseksi yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.
Köyhyyden vähentäminen vaatii laaja-alaista yhteiskuntapolitiikkaa ja pitkäjänteistä työtä, jossa eri toimijoiden yhteistyö on avainasemassa. Nousevien hintojen ja muiden Venäjän hyökkäyssodan sosiaalisten seurausten johdosta on tarve vahvistaa köyhyyttä ehkäiseviä toimia.
Asialistalla oli myös mm. minimipalkkadirektiivi, alustatalousdirektiivi, direktiivi sukupuolten tasa-arvoisesta edustuksesta pörssiyhtiöiden johdossa, reilu siirtymä kohti ilmastoneutraaliutta, eurooppalaisen ohjausjakson seuranta ja vammaisten työllisyyden edistäminen.
EU:ssa on nyt syntynyt ratkaisu ja sopu minimipalkkadirektiivistä eri instituutioiden kesken. Minimipalkkadirektiivin tarkoituksena on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä Euroopassa. Direktiiviä voi toimeenpanna minimipalkkalainsäädännöllä tai kattavalla työehtosopimusjärjestelemällä. Direktiivi siis vahvistaa myös kollektiivista työehdoista sopimista EU:ssa.
Tapasin myös tulevan EU-puheenjohtajamaan Tsekin ministeriä yhdessä työministeri Tuula Haataisen kanssa sekä keskustelin Slovenian uuden hallituksen varapääministeri Luka Mesecin kanssa maidemme sosiaalipolitiikasta ja toimista ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Tilanne on haastava kaikkialla Euroopassa kun sota kuormittaa maanosaamme ja hinnat nousevat. On tärkeä koordinoida yhteiseurooppalaisia toimia ja etsiä ratkaisuja vaikeassa tilanteessa.”
Hanna Sarkkisen facebook-kirjoitus 16.6.
Esitys yrittäjien eläkeläin muuttamisesta
“Annoin tänään esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta työtulon säännölliseksi seurannaksi ja työtulon tarkistamiseksi. Näin yrittäjän työtulo saataisiin vahvistettua tasolle, jolla varmistettaisiin työuran aikaiseen tulotasoon nähden riittävä työeläketurva.
Iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia. Peräti neljännes kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Sosiaaliturvaa kehitettäessä pitää paremmin huomioida uudet työn tekemisen muodot, kuten lisääntynyt mikroyrittäjyys ja freelancer-työ. Vuonna 2000 yksinyrittäjiä oli noin 120 000, nyt yksinyrittäjiä on jo yli 200 000.
Yrittäjien sosiaaliturvassa on useita ongelmia. Nyt tehdyllä pienellä, mutta tärkeällä esityksellä vastataan siihen, että yrittäjien työtulon arviointiin on muodostunut käytäntöjä, joiden mukaan yrittäjän työtuloa ei ole arvoitu kulloisenkin työpanoksen mukaisesti ja yrittäjän työtulo on vahvistettu ainoastaan yrittäjän ilmoituksen mukaisesti. Tämä on johtanut alivakuuttamisen lisääntymiseen.
Esitetyillä muutoksilla yrittäjien työtulot saataisiin vahvistettua tasolle, jolla varmistettaisiin yrittäjälle työuran aikaiseen tulotasoon nähden riittävän työeläketurvan karttuminen ja kohtuullinen eläkeaikainen toimeentulo. Näin varmistettaisiin myös yrittäjän työuran aikaisen sosiaaliturvan taso, koska monien etuuksien taso määrittyy yrittäjän työtulon perusteella.
YEL-lakimuutos vähentää yrittäjien alivakuuttamista ja parantaa siten yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa. Työtä yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi riittää jatkossakin.
Näkemykseni pitkällä tähtäimellä on se, että riippumatta työnteon muodosta ja määrästä, tulisi sosiaaliturvajärjestelmän tarjota ihmisille samanlainen turva.”
Hanna Sarkkisen facebook-kirjoitus 16.6.
Seuraa Hannan kirjoituksia Facebookissa
https://www.facebook.com/HMKSarkkinen
