Sunnuntain Sarkkinen – Työelämän muutos, hintojen nousu sekä vihreä siirtymä
Mennyt viikko on ollut kiireinen. Hanna Sarkkinen on käynyt puhumassa EU:n työ- ja sosiaaliministerien kokouksessa, Työelälmäfoorumi 2022:ssa sekä Vasemmistoliiton puoluekokouksessa, joka on pidetty nyt viikonloppuna. Varsinkin työelämän muutos on puhututtanut paljon, mutta myös vihreä siirtymä on noussut vahvasti esille.
Sota aiheuttaa huolta nousevien hintojen osalta
Ukrainan sota tuntuu myös Suomessa. Ukrainan sodalla on laajoja vaikutuksia mm. kriisinkestävyyteen, vihreään siirtymään ja elinkustannusten nousuun. Puhuin tänään Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa hallituksen vastauksista tilanteeseen ja esitin hintojen nousun kompensoimista pienituloisille ylimääräisellä sosiaaliturvan indeksikorotuksella.
Sota-uutiset ja huoli tulevasta koettelee monen jaksamista. Yhdessä me kuitenkin selviämme, tästäkin. Erityisesti meidän on tietenkin kannettava huolta ukrainalaisista ja sotaa pakenevista ihmisistä, joista erittäin iso on lapsia. Suomalaisten auttamisenhalu on suuri. Eri puolilla julkista hallintoa organisoidaan palveluja ja tukea sotaa pakeneville. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ja muut kansalaistoimijat ovat ryhtyneet auttamaan niin sotaa pakenevia ukrainalaisia kuin henkisen jaksamisen äärirajoilla olevia suomalaisia.
Sota Euroopassa tuntuu myös lompakoissamme. Ukrainan sota on jo näkynyt ruoan ja energian hinnan nousuna, ja valitettavasti tämän kehityksen voidaan olettaa jatkuvan. Sodalla ja sodan takia asetetuilla täysin välttämättömillä sanktiotoimilla on hintansa. On valitettava tosiasia, että me kaikki joudumme nyt maksamaan ”Putinin hintoja”.
Monelle elinkustannuksien nousu on pieni murhe suhteessa ukrainalaisten kokemiin kauheuksiin. Sodan vaikutus talouteen on niin laaja-alainen, ettei ole mahdollista, että valtio voisi kompensoida kaikki vaikutukset kansalaisille tai yrityksille. Mutta erityisesti pienituloisten kansalaisten kohdalla tilanne edellyttää toimia.
Sosiaaliturvasta vastaavana ministerinä näen, että hintojen nopeaan nousuun vastaamiseksi tarvitsemme ylimääräistä korotusta kansaneläkeindeksiin, joka toteutettaisiin mahdollisimman nopeasti tämän vuoden aikana. Toimeentulotuen perusosan, takuueläkkeen, kansaneläkkeen, työttömyysturvan ja muiden perusturvaetuuksien tarkistaminen indeksikorotuksella elinkustannusten nousua vastaavasti kesken vuoden olisi poikkeuksellinen toimi. Nykyisellä elinkustannuksien kasvulla se olisi kuitenkin paikallaan.
Inflaatiokehitystä ja sen vaikutuksia pienituloisten elämänedellytyksiin on syytä seurata tarkasti ja tehtävä tilannetta helpottavia toimia. Indeksikorotus tukisi pienituloisten toimeentuloa sekä ehkäisisi köyhyyttä ja tarvetta toimeentulotuelle. Myös OECD on suosittanut hallituksia tukemaan pienituloisten kotitalouksien ostovoimaa sosiaaliturvan kautta yleisten veronalennuksien sijasta.
Ukrainan kriisi on myös osoittanut, kuinka fossiiliriippuvuus on paitsi ilmasto-, niin myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Venäjä rahoittaa sodankäyntiin fossiilituloilla. Ilmastonmuutosta ei valitettavasti ole peruttu tai siirretty, vaikka sota nyt ymmärrettävästi täyttääkin tajuntamme. Onkin tärkeää, että hallitus päätti ilmastotoimien vahvistamisesta. Vihreän siirtymän nopeuttaminen ja fossiilisesta tuontienergiasta irtautuminen on nyt entistä tärkeämpää.
Hallitus päätti tällä viikolla myös toimista, joilla turvataan suomalaista ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta tilanteessa, jossa ruuantuotannon kannattavuus on aidoissa ongelmissa tuotantopanosten kallistuessa.
Lähiaikoina hallitus tulee myös käsittelemään toimia, joilla pyritään varmistamaan kuljetusalan toimintaedellytyksiä ja energiavarmuutta tässä vaikeassa tilanteessa.
Hanna Sarkkisen kirjoitus Facebookissa 19.3.2022
Sota vauhdittaa vihreää siirtymää
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa korostaa tarvetta nopeuttaa vihreää siirtymää, sillä se edesauttaa myös irtautumista fossiilisesta tuontienergiasta.
Hallitus onkin sopinut ilmastotoimien vahvistamisesta. Vasemmistoliitolle on keskeistä, että hallitus tekee kunnianhimoista, vaikuttavaa ja oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa.
Nyt tehdyt päätökset koskien maatalouden, liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja jätehuollon ilmastotoimia vahvistavat viime syksynä tehtyjä päätöksiä. Ne myös tuottavat riittävät päästövähennykset, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja EU:n edellyttämät päästövähennykset ns. taakanjakosektorilla vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tekemien linjausten taustalla on asiantuntijalaitosten arvio tarvittavista ilmastotoimista.
Fossiilisen energian käytön vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen vahvistavat Suomen huoltovarmuutta ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisesta tuontienergiasta.
Hanna Sarkkisen kirjoitus Facebookissa 18.3.2022
Maailma muuttuu ja työeälmä sen mukana
Maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Luottamus, oppiminen ja yhteistyö auttavat työpaikkoja selviämään muutoshaasteista ja yllätyksistä. Puhuin tänään Työelämäfoorumi 2022 -julkistamistilaisuudessa.
Muutoksien keskellä tarvitaan rakentavaa vuoropuhelua, jotta työpaikat menestyvät ja ihmiset voivat hyvin. Elämme vasta 20-luvun alkua, mutta olemme jo nähneet globaalin pandemian ja sodan Euroopassa. Voimme valmistautua yllätyksiin ja muutoksiin rakentamalla hyvää työelämää. Luottamus, yhteistyö ja oppiminen kantavat työpaikkoja kaikissa tilanteissa.
Koronan ja Ukrainan sodan lisäksi, yhteiskuntaa ja työelämää haastaa ja muuttaa esimerkiksi digitalisaatio ja vihreä siirtymä, eriarvoisuus ja mielenterveysongelmat, sekä väestörakenteen muutos ja ihmisten muuttuvat odotukset. Eteen tulevia yllätyksiä ja haltuun otettavia muutostrendejä siis riittää. Korona on viimeisen kahden vuoden aikana koetellut meidän jaksamistamme, työpaikkoja ja yhteiskuntaa, mutta se on myös opettanut paljon. Korona-aika on näyttänyt, kuinka suomalainen työelämä voi nopeasti omaksua uutta ja sopeutua.
Koronapandemia on vauhdittanut meitä muuttamaan työnteon tapoja. Monet siirtyivät nopeasti etätöihin, mutta eivät suinkaan kaikki. Monella työpaikalla työn luonteesta johtuen lähityötä on jatkettu koko pandemian ajan. Tämä moninaisuus on tärkeää pitää mielessä, kun puhumme työelämästä ja sen murroksesta. Se, miltä työelämä kenellekin näyttäytyy ja minkälaisiin asioihin kukin kiinnittää huomiota, riippuu pitkälti tarkastelukulmasta.
Koronan jälkeinen uusi normaali on rakentumassa, mutta kaikille se ei ole samanlainen. Esimerkiksi samaan aikaan kun meidän on otettava haltuun työelämän uusia psykososiaalisia kuormitustekijöitä, ovat perinteiset työturvallisuusriskit edelleen olemassa. Samalla kun toiset työntekijät toivovat työnantajilta mahdollisuuksia omaehtoiseen osa-aikatyöhön, kamppailevat monet vastentahtoisesti osa-aikaiset työntekijät riittämättömien työtuntien ja toimeentulon kanssa.
Samalla kun vihreä siirtymä avaa toisille toimialoille valtavia markkinoita ja uutta työtä, tarkoittaa se joillekin toimialoille isoa muutos- ja kulupainetta. Työelämä, mahdollisuuksineen ja haasteineen, ei ole kaikille sama.
Jotta ymmärtäisimme rinnakkain vallitsevia todellisuuksia puhuessamme työelämästä, tarvitaan yhteistä vuoropuhelua. Myös politiikan ja todellisuuden, jossa ihmiset ja työpaikat elävät, tulee kohdata.
Hanna Sarkkisen kirjoitus Facebookissa 17.3.2022
“Pitkäikäisyys on yhteiskuntamme menestystarina”
EU:n työ- ja sosiaaliministerit ovat tänään koolla Brysselissä. Kokouksen aiheena on muun muassa pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen tasa-arvo, rekrytointisyrjinnän ehkäisy, työelämän monimuotoisuuden lisääminen ja Ukrainan tilanne.
Puhuin kokouksessa ikääntyneiden osallisuudesta työelämässä. Pitkäikäisyys on yhteiskuntamme menestystarina. Hyvinvointitalouden hengen mukaisesti aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen, osaamiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen investoiminen tukee pidempiä työuria.
Mielenterveys tulee nähdä resurssina työelämässä. Mielenterveyden edistämiseksi Suomi kannattaa EU:n mielenterveysstrategian laatimista.
Monet yli 55-vuotiaat kokevat ikäsyrjintää työssä ja rekrytoinneissa. Kaikki syrjintä ja epäasiallinen kohtelu tulee poistaa työelämästä.
Naisten ja miesten tasa-arvoisen työelämään osallistumisen kannalta on keskeistä että hoivavastuu jakautuu tasaisesti ja laadukkaita hoitopalveluita on saatavilla.
Kokouksessa keskusteltiin myös Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta sosiaalisesta kriisistä, Ukrainan pakolaisten vastaanottamisesta ja tuesta. Suomessa on laaja halu auttaa Ukrainasta saapuvia pakolaisia. Suomi on varautunut vastaanottamaan pakolaisia Ukrainasta. Tilapäistä suojelua saavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet pyritään tunnistamaan ja ohjaamaan henkilöt tarvittavien palveluiden piiriin. Tilapäistä suojelua saavilla on myös välittömästi oikeus tehdä työtä. Kun sota on ohi, tarve jälleenrakentamiselle on suuri. Euroopalla tulee olemaan suuri vastuu tukea jälleenrakennusta ja siihen on myös hyvä valmistautua.
Hanna Sarkkisen kirjoitus Facebookissa 14.3.2022
Seuraa Hannan kirjoituksia Facebookissa
https://www.facebook.com/HMKSarkkinen
