Sunnuntain Sarkkinen – työllisyyspaketti, energia ja kulttuuri

Viikko on ollut vilkas politiikan saralla ja hallitus on saanut paljon aikaan. Tänään nostamme Hanna Sarkkisen viikon kirjoituksia esille työllisyyspaketista, kulttuurista sekä energian hinnasta.

Kulttuurille helpotusta sosiaaliturvaan

 

Taiteen alan tekijöiden sosiaaliturva paranee pienin askelin. Uuden 1.1.2023 voimaan tulevan asetuksen kautta tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaa työttömyysturvaa. Kulttuurialan tekijöiden sosiaaliturvan parantaminen tarvitsee myös lisää toimia – sosiaaliturvaa tullaan kehittämään edelleen kulttuurikenttää kuunnellen.

“Kulttuuriala ja sen tekijät ovat kärsineet kovia koronan aikana. Alalle on annettu tukia, mutta tärkeintä on, että rajoituksista voidaan nyt asteittain luopua. Pitkällä tähtäimellä olennaista on kehittää työntekemisen olosuhteita sekä luovan alan tekijöiden sosiaaliturvaa. Nyt luovan alan tekijöille on onneksi kertoa aiheeseen liittyen hyviä uutisia!

Päätimme viime viikolla luopua tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta työttömyysturvassa niin, että työttömänä saadut tekijänoikeuskorvaukset eivät enää jatkossa leikkaisi työttömyysturvaa. Tämä pitkään tavoittelemamme luoville aloille tärkeä muutos esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2023 ja pääsen antamaan asetuksen asiasta kuluvan vuoden aikana.“

Lue koko juttu Hanna Sarkkisen facebook -sivuilta.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=369402381677982&id=100058246682347

Työssäoloehto uudistetaan

 

“Suurin mielenkiinto paketissa kohdistuu varmasti työttömyysturvaan, jonka osalta on vihdoin päästy sopuun työssäoloehdon uudistamisesta. Työssäoloehto tarkoittaa nykyisellään sitä, että saadakseen ansiopäivärahaa henkilön on työskentelevä vähintään 18 tuntia viikossa 26 viikon ajan 28 kuukauden tarkastelujaksolla.

Nykyinen työssäoloehto on monella tapaa ongelmallinen ja vanhentunut. Siksi sen uudistaminen on aidosti tarpeellista ja tärkeä osa sosiaaliturvauudistuksen eteenpäin viemistä. Nykyisen työssäoloehdon ulkopuolelle jäävät työntekijät, joiden työaikaa ei seurata, provisiopalkkaiset työntekijät ja ne, jotka työskentelevät säännöllisesti alle 18 tuntia viikossa. Työaikaseurantaan kytketty työssäoloehto edellyttää palkkakuittien lähettelyä ja raportointitaakkaa, joka puolestaan hidastaa työttömyysturvan maksatusta ja aiheuttaa byrokratialoukkuja.

Uudessa tuloperusteisessa työssäoloehdossa ansiopäivärahan saamiseksi tarvitaan 6 työssäoloehdon täyttävää kuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen kalenterikuukausi, jolloin henkilö ansaitsee palkkatuloa vähintään 844 euroa. Puolikas kuukausi kertyy jos palkkatuloa on 422-843 euroa.

Muutos tekee työssäoloehdon määrityksestä nykyistä yksinkertaisemman ja lisää tulorekisterin tietojen käytettävyyttä päivärahaoikeuden tutkimisessa. Tämä vähentää byrokratiaa ja edistää sosiaaliturvan automatisaatiota, mikä on ollut hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoite.

Samalla uudistus parantaa ansioturvan kattavuutta ja lisää päivärahan saajia arviolta 2800 henkilöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 2800 sellaista henkilöä, jotka nykytilanteessa saisivat vain työmarkkinatukea, pääsevät uudistuksen myötä ansiopäivärahalle. Korona-aikana ansioturvan kattavuutta onnistuttiin väliaikaisesti vahvistamaan puolittamalla työssäoloehdon kesto, ja nyt otetaan pysyvä askel samaan suuntaan.”

Lue koko juttu Hanna Sarkkisen facebook -sivuilta.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=366683695283184&id=100058246682347

Energian hinnannousua helpottamaan useita tekijöitä

 

“Energian ja liikennepolttoaineiden hinnan nousu hankaloittaa monen pieni- ja keskituloisen suomalaisen elämää. Hintojen nousun taustalla on monia tekijöitä, joihin suomessa voidaan vain rajallisesti vaikuttaa. Kuitenkin meidän on autettava ihmisiä vaikeassa tilanteessa.

Hallitus on päättänyt toimenpidepaketista, jolla ihmisten tilannetta helpotetaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti viime viikolla keinoja helpottaa tilannetta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja voin ilokseni kertoa, että suurin osa näistä ehdotuksista on nyt etenemässä hallituksen linjausten myötä.

Olemme päättäneet nostaa tämän vuoden työmatkavähennyksen määrää tuntuvasti. Tämä helpottaa niiden suomalaisten tilannetta, jotka joutuvat käyttämään henkilöautoa työmatkoihin.

Työmatkavähennys nousee nykyisestä 25 sentistä per kilometri 30 senttiin kilometriä kohden, lisäksi maksimivähennyksen määrää korotetaan nykyisestä 7000 eurosta 8400 euroon. Kyseessä on noin 140 miljoonan euron verohelpotus palkansaajille, jolla helpotetaan ihmisten arkea ja tuetaan työssäkäynnin kannattavuutta. Valtio antaa myös suosituksen energian ja sähkön hinnannoususta aiheutuneiden kohonneiden asumisen kulujen huomioon ottamisesta toimeentulotukea myönnettäessä, mikä lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä kaikista pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.

Energian hinnan nousu kurittaa myös jo muutenkin ahtaalla olevia maatalousyrittäjiä. Päätimme helpottaa maatalousyrittäjien ahdinkoa poistamalla maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa. Myös kuljetusyrittäjät ovat kovilla. Päätimme aloittaa ammattidieselverojärjestelmän valmistelun, joka helpottaa yrittäjien kustannuspaineita.

On tärkeää, että myös pieni- ja keskituloiset voivat siirtyä käyttämään uusiutuvia energioita ja vähentämään päästöjä ja kykenevät sitä kautta myös suojaamaan itseään ulkomaalaisten fossiilisten polttoaineiden hintojen nousulta. Siirtymän ilmastokestävään elämäntapaan pitää olla mahdollinen kaikille ja sen on tapahduttava oikeudenmukaisella tavalla. Nykyisten energiaremonttitukien lisäksi päätimme valmistella uuden valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi.”

Lue koko juttu Hanna Sarkkisen facebook -sivuilta.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=369402381677982&id=100058246682347