Suomella on vielä puujalat ja niistä on pidettävä kiinni

Suomessa metsät kasvavat noin 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, vuotuinen hakkuumäärä on noin 90 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu on suurempi kuin vuotuinen poistuma.

Metsäteollisuuden tuotteita vietiin vuonna 2025 noin 12,5 miljardin euron edestä. Tämä vastaa noin 17 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Viennistä noin 60 prosenttia on Eurooppaan ja 20 prosenttia Aasiaan.

Metsäteollisuuden jalostusaste on laskenut 1990-luvulta asti. Paperintuotanto on vähentynyt, samalla kun sellun ja sahatavaran osuus viennistä on kasvanut. Samalla metsäteollisuudessa työskentelevien määrä on laskenut, johtuen edellä mainitusta jalostusasteen laskusta, mutta myös automaation lisääntymisestä.

Valitettavasti suurin osa puusta päätyy matalan jalostusasteen tuotteiksi, kuten massaksi, paperiksi tai poltettavaksi. Jalostusasteen nostaminen toisi enemmän arvoa käytettyä kuutiometriä kohden, viennin arvo nousisi, työpaikkoja tulisi lisää ja hiili sitoutuisi pitkäaikaisesti jalostettuihin tuotteisiin. Uusien innovaatioiden myötä myös työllisyys paranisi.

Metsäala työllistää teollisuudessa työskentelevien lisäksi paljon metsureita, autonkuljettajia ja muita metsäalan ammattilaisia. Näillä aloilla on paikoin jopa pulaa työvoimasta. Metsän jatkuva kasvatus työllistää erityisesti metsureita, mutta vaatii kouluttautumista ja ammattitaitoa .

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään puustoisena ja siellä kasvaa monen kokoista ja eri-ikäistä puustoa. Rakennetta pidetään yllä poimintahakkuilla ja pienaukkohakkuilla, hakkuukierto on noin 10–30 vuotta. Suurien avohakkuiden aika on ohi ja herkkien luontokohteiden läheisyyteen on jätettävä riittävä suojavyöhyke ja hakkuualueelle on jätettävä riittävästi lahopuita ja säästöpuita. Tällainen metsä tarjoaa paremman elinympäristön eläimistölle.

Kim Ahonen
Eduskuntavaaliehdokas