Työllisyys ei kasva leikkaamalla vaan panostamalla – riittävä tuki kunnille työtoiminnan järjestämiseen
Sote-uudistuksen myötä on päädytty pattitilanteeseen, jossa mikään taho ei välttämättä pysty ottamaan vastuuta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä entiseen tapaan. Kunnilla ei ole enää järjestämisvastuuta eikä mahdollisuuksiakaan tarjota työtoimintaa, ja hyvinvointialueilla ei taas ole resursseja tuottaa vastaavia palveluita.
Tilanne on etenkin nuorten kannalta hälyttävä. Sote-uudistuksen myötä nuorten työpajoista iso osa siirtyi työkokeilusopimuksiin. Te-uudistuksessa työkokeilun enimmäiskesto puolittui ja työpajatoimijat ovat joutuneet rajaamaan nuoren pajajakson kestoa muutamaan kuukauteen. Jos nuoren elämä on vuosia ollut raiteiltaan, ei nuoresta saa työkuntoista muutamassa kuukaudessa.
Työpajatoiminnan hiipuminen ja palveluiden alasajo uhkaa etenkin niitä nuoria, jotka jo ennestään ovat haavoittuvassa asemassa. Ennaltaehkäisy ja toimiva kuntoutus ovat olleet merkittävässä roolissa nuorten työkykyyn vaikuttavien haasteiden kitkemisessä. Nyt nämä haasteet uhkaavat tulla yhteiskunnalle kalliiksi.
Kuntouttavan työtoiminnan vaikutus työllisyydelle ja yhteiskunnalle on merkittävä. Työtoimintapaikat ovat yhteisöjä, jossa kuntoutujat tukevat toisiaan. Meidän tulee turvata työpajat ja muut työtoiminnan paikat, joiden henkilökunnalla on kokemuksen ja koulutuksen tuomaa osaamista kuntoutuksen ohjaamiseen.
Orpon hallitus kuvittelee säästävänsä leikkaamalla työllistymisen tukitoimista, mutta todellisuus on ikävää kuultavaa talouskuriporvareille: työllistymisen haasteita ei taklata leikkaamalla vaan rahoittamalla. Ja mitä pidempään hallitus mieluummin leikkaa kuin rahoittaa, sen suurempi on työttömyyden ja sen seurausten tuottama hintalappu. Suomen tulevaisuudesta säästetty euro on kallis, ja sellaisena siihen pitää kunta- ja aluepäättäjienkin suhtautua.
Jenna Gonçalves Da Silva
palveluasiantuntija, alue- ja kuntavaaliehdokas (vas.), Oulu
Jessi Jokelainen
FM, kansanedustaja, kuntavaaliehdokas (vas.), Oulu
