Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä.
Oulun Vasemmiston tuore alue- ja kunnanvaltuutettu Anniina Koutonen piti puheen vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä. Paikalle saapui lippukulkueessa noin 60 henkilöä, omia reittejä paikalle saapuneiden lisäksi. Torvisoittokunta soitti hienosti, Anniina Koutonen piti puheen jonka voit lukea alempaa.
Hyvät läsnäolijat.
Tänään vapunpäivänä, olemme muistamassa niitä tovereita, jotka yli sata vuotta sitten menettivät henkensä puolustaessaan omien arvojensa mukaista Suomea. He puolustivat sosiaalista ja poliittista tasa-arvoa, sekä jokaisen yhtäläisiä mahdollisuuksia mielekkääseen elämään – ja sitä työtä olemme täällä kunnioittamassa.
Vaikka sisällissodan aikaiset taistelut ovat takanapäin, pystymme yhä kuvittelemaan sen tunteiden kirjon, joka työväenluokan oikeuksien puolustamiseen on liittynyt, aina epätoivon ja pettymyksen raskaasta viitasta, yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden sytyttämään toivon kipinään.
Tunteet ovat yksi ihmisen voimakkaimmista työkaluista. Ne motivoivat meitä toimimaan silloinkin, kun todennäköisyydet eivät ole puolellamme. Ilman tunteita, meidän olisi erittäin vaikea tehdä mitään päätöksiä, sillä emme osaisi tunnistaa niitä asioita, jotka ovat elämässämme merkityksellisiä. Erityisesti silloin, kun maailma tuntuu raskaalta tai tulevaisuus epävarmalta, toivo paremmasta auttaa meitä ponnistelemaan.
Toivon ylläpitämisen kannalta yksi merkittävimmistä tunteista on yhteisöllisyyden tunne. Yhteisöllisyyden edellytys on, että kuulemme ja näemme toinen toisemme – ja että olemme aidosti kiinnostuneita toistemme hyvinvoinnista.
Yhteisöllisyys ja solidaarisuus ovat tänään tärkeämpiä kuin koskaan, sillä Suomen hallituksessa istuu poliitikkoja, joiden mielestä empatia ei kuulu politiikkaan. Tämä on tullut näkyviin hallituksen sanoissa, mutta myös teoissa. Esimerkiksi sosiaaliturvaa on leikattu isolla kädellä siitä huolimatta, että asiantuntijat varoittivat tämän aiheuttavan jopa sadan tuhannen ihmisen tippumisen toimeentulotuen varaan. Lisäksi nämä leikkaukset heikentävät osaltaan työllistymisen kannusteita ja lisäävät syrjäytymistä. Puoliväliriihessä tehty päätös ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisesta osoittaa, että hallitus ei ole myöskään työntekijöiden puolella.
Työväenliikkeen saavutukset, työntekijän asema ja yhteenkuuluvuuden tunne, eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja nyt ne asetetaan vaakalaudalle. Meidän on seisottava toistemme rinnalla, emmekä saa antaa periksi yrityksille hajottaa meitä. Solidaarisuus ei tunne rajoja. Se ulottuu työpaikoilta kansainväliselle tasolle – aina sinne asti, missä ihmisarvoa poljetaan.
Tänään muistamme niitä, jotka kaatuivat vakaumuksensa puolesta, mutta samalla katsomme tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on varmistaa, että heidän unelmansa elävät – meidän teoissamme, meidän sanoissamme, meidän yhteisessä liikkeessämme.
Kunnia heidän muistolleen.
Anniina Koutonen