Vetovoimainen Linnanmaa päät­tä­väi­ses­ti suureksi

Miksi? Koska varsinkin Oulun seudulla ollaan positiivisesti Linnanmaa-riippuvaisia.

Oulu on innovaatiokeskuksena kansainvälinen tiennäyttäjä. ”Oulun mallin” tulokset on saavutettu opetuksen, tutkimuksen, yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Täältä on kiinnostuneena haettu mallia maailmalle 80-luvun puolivälistä saakka.

Linnanmaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun tulevalla yhteisellä kampuksella on pian 16 000 opiskelijaa.

Kampus lisää yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilöstön välille, opetukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yrityksiin.

Kampuksen vetovoimaa lisäisivät yhteiskunta- ja ihmistieteiden tiedekunnat. Vahva ict-ala, myös digitalisaatio, terveys- ja muu teknologia saisivat tukea arvioida sisältöjä ja tarpeita. Valtion rahoitus pitäisi myös saada kohdilleen.

Tarvitsemme tietoa yhdessä yhteiskunnan tarpeista ja teknisistä ratkaisuista, joista on malleja maailmalla. Ilmastonmuutoksen torjunta ei onnistu ilman syvää ja tavoitteellista monitieteisyyttä.

Työelämään auttavat monipuoliset tutkinnot, joustavat opintopolut ja opintotarjonta tukien jatkuvaa oppimista. Monitieteisyys lisäisi opiskelijoiden hakeutumista – Oulun kestävintä vetovoimaa.

Kasvavan alueen 16 000 opiskelijaa ja 12 000 työpaikkaa tarvitsevat kipeästi kunnollisen yhdyskuntarakenteen. Linnanmaan tärkeys ei ole realisoitunut alueen suunnittelussa. Ei riitä marketti ja kampuksen ympärille muodostuva ”sijoitusyksiömuuri”.

Alue- ja kaupunkisuunnittelu laahaa kehityksen jäljessä. Pyöräilybaana hoidettiin hienosti, muuten liikennejärjestelyt ovat myöhässä, parkkipaikat loppuvat. Kemintien ratikkabulevardi toimii vasta 2030-luvulla.

Linnanmaan ja seudun lähijunaliikennettä ja radanvarren kaavoitusta olisi pitänyt suunnitella jo varhain.

Nyt junaliikennettä selvittelevät Ii ja Liminka, ja se saatiin maakuntavaltuuston kokouksessa myös liiton tavoitteisiin. Kehitystä tukeva kaksoisraide pohjoiseen ei ole päässyt hallituksenkaan listoille.

Toivottavasti kansainvälinen arkkitehtikilpailu osaltaan kirkastaa Järvi-Oulumme kampusalueen merkitystä. Kasvava alue tarvitsee joustavat, matalan kynnyksen terveyskeskuspalvelut myös jatkossa.

Alueen nuoria ei ole juuri ajateltu 90-luvun jälkeen. Toki PSOAS on modernisoinut yhteisöllisiä soluasuntoja. Nuorille ja muille asukkaille ei riitä 20 vuoden takainen liikuntahalli.

90-luvulla Linnanmaalle kaavoitettiin uimahallia ja tekojäätä. Niitä ei saatu ja tekojää tungettiin Raksilan ”sumppuun”. Viimeistään nyt pitäisi päivittää uimahallille ja tekojäälle yhteinen älykäs energiaratkaisu. Kaupungin talousarviossa on esitys vain uimahallin hankepäivityksestä ja vuodelle 2020 pieni Pateniemen tekojää.

Kunnostetuilla järvillä voisi meloa, kalastaa, jopa harrastaa triathlonuintia. Saisimmepa teekkarisaunan lisäksi myös yleisen saunan, mahdollisuuden retkiluisteluun ja hyvät pilkkisaaliit.

Kalervo Ukkola
kaupunginvaltuutettu (vas.), maakuntavaltuuston vpj., Oulu