Koulutuksella ulos koronakriisistä Oulussa ja koko valtakunnassa



Koronakriisi on osoittanut sen, ettei yhteiskunnassa tule koota kaikkia munia yhteen koriin. Tähän ajatukseen nojaavat myös Marinin hallituksen koulutuspoliittiset ratkaisut. Maamme tarvitsee kaikkialle osaavia ammattilaisia niin elinkeinoelämän tarpeisiin kuin palvelutarjonnan varmistamiseen.



On esimerkiksi erinomaista, että Oulun yliopisto saa pitkään kaivatun psykologikoulutuksen helpottamaan alueen osaajapulaa. Rajoja myönteisesti rikkovan sote-uudistuksen johdosta moniammatillisuus tulee varmasti korostumaan myös mielen hyvinvointiin keskittyneessä työssä. Yksin Pohjois-Suomessa riittää työpaikkoja uusille psykologeille.



Tuoreiden opintoalojen lisäksi Pohjois-Suomen korkeakouluihin tulee myös lisää aloituspaikkoja helpottamaan koronapaineita. Esimerkiksi Oulun eteläisen alueen Centria-ammattikorkeakoulu saa niistä tulevalle syksylle 50 ja Oulun ammattikorkeakoulu 115. Ne kohdentuvat laajalla skaalalla niin sairaanhoitajan tutkintoihin kuin esimerkiksi insinöörikoulutukseen. Kaikkiaan koko valtakuntaan tulee vuosina 2020-2022 jopa 10 000 uutta aloituspaikkaa.



Samaan aikaan myös ammatilliselle koulutukselle suunnataan kaikkialla merkittäviä panostuksia. Olen itse luottamushenkilönä koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa. Verrattuna edellisen hallituskauden kurjistuslistoihin ja massairtisanomisten yt-mylläkkään meno on toinen. Vuosina 2013-2018 ammatilliselta koulutukselta leikattiin suoraan 400 miljoonaa, joten oli jo aikakin kääntää suunta.



Suurimpana valtakunnallisena kehittämiskohteena on tietenkin oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste, jotka ovat opetusministeri Li Anderssonilla työn alla. Juuri nyt vaikeina aikoina on uudistusten aika. Noin 15 prosenttia ikäluokista jää vaille ammatillista tutkintoa, ja ennakkoluulottomilla toimenpiteillä lukemaa on ajettava paljon pienemmäksi.

Työelämässä tarvitaan nykyään vähintään toisen asteen tutkinto.  Koulutustaso on suorassa yhteydessä myös hyvinvointiin, tuloihin ja ihmisten terveyteen.



Uudistukselle on paljon tukea, esimerkiksi koronaepidemiasta selviämistä pohtinut Vihriälän työryhmä kannattaa sitä. Tukea tulee myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, jota harvemmin pidetään vaikkapa Vasemmistoliiton puoluetoimiston jatkeena. Itse asiassa Etlan tutkija Hanna Virtanen arvioi, että oppivelvollisuuden pidentämisen fiskaaliset hyödyt olisivat mahdollisesti jopa moninkertaiset verrattuna esimerkiksi Talouspoliittisen arviointineuvoston taustaraporttiin, jossa uudistus arvioitiin fiskaalisesti neutraaliksi.



Mainittakoon, että toipuessaan sisällissodasta Suomeen luotiin vuonna 1921 lainsäädäntö 13 –vuotiaisiin asti ulottuvasta oppivelvollisuudesta, jota sitäkin tuolloin kritisoitiin muun muassa sen kunnille tuovan taloudellisen taakan myötä. Ja olipa muuten sotaa käyvällä Suomella vuonna 1943 varaa päättää maksuttomasta kouluruokailusta. Olemme olleet rohkeita koulutuspolitiikassamme ennen, ja pysyäksemme edelläkävijänä yhteiskuntien joukossa on hengen oltava sama.



Työelämässä tarvitaan nykyään vähintään toisen asteen tutkinto.  Koulutustaso on suorassa yhteydessä myös hyvinvointiin, tuloihin ja ihmisten terveyteen. Ennen kaikkea on syytä huomata, että peruskoulun käyneiden työllisyysaste on 40 prosenttia – ja tuo lukema laskee alati.



Koppia on toki otettava jo aiemmin, koska peruskoulun ja itse asiassa jo varhaiskasvatuksen puolella on kiistattomia ongelmia. Akuutteihinkin haasteisiin puututaan kyllä, koska koronakevään epäoikeudenmukaistavia vaikutuksia torjutaan laajasti koko valtakunnassa myös varhais-, esi-, ja perusopetuksen puolella. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi niiden tasoittamiseen esimerkiksi Oulun kaupunkiin yli kaksi miljoonaa euroa. Mitä aiemmin ongelmiin puututaan, sitä vähemmän ne syventyvät ja käyvät kalliiksi.



Edellä olevien esimerkkien nojalla voi todeta uuden hallituspohjan tehneen myös Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla näkyvän täyskäännöksen koulutuspolitiikassa. Tulevaisuudesta huolehtiminen maksaa tietenkin rahaa, mutta koulutusmahdollisuuksien parantaminen on aivan kaikkien etu. Osaamistason nostaminen on investointi, joka maksaa itsensä erittäin monella tapaa takaisin. 


Olli Kohonen on sairaanhoitaja (AMK) ja filosofian maisteri

Ollin blogiin tästä linkistä >>
seuraa Ollia Facebookissa tästä >>
seuraa Ollia Twitterissä tästä >>