Kuivasjärven yliopisto-kampus kasvaa

Oulun kehitystä on mahdotonta ajatella ilman ”Kuivasjärven yliopistoa”. Tarjoan, asiaperusteita, en tyhjää nimiveivausta. Monitieteinen yliopisto Kuivasjärven Linnamaalla on ollut Oulun ihmeen synnyn ja pohjoisen kehityksen tae.

En nimeä – vielä – yliopistoaluetta uudelleen, vaikka siellä on pian 18 000 opiskelijaa. Nimi ei olisi edes oma keksintöni. Kaleva hallitsi hyvin Oulun alueiden nimet kertoessaan 11.1.1965, että ”Hallitus peruutti esityksensä Oulun yliopiston siirrosta Virpiniemeen. Yllätyskäänne Kuivasjärven hyväksi”.

1966 kaupunginhallituksen, nimistötoimikunnan ja yliopiston kesken sovittiin, että alueen nimivaihtoehtoja olisivat Kuivasjärven yliopistoalue, Yliopistokeskus tai Linnanmaa. Lopulta nimestä äänestettiin. Yliopiston konsistorin kokouksessa keväällä 1967 voitti äänin 16-10 Linnanmaa.

Kalevan tavoin hyvää Oulun alueiden nimien hallintaa ei ole ollut nykyisillä kaavoittajilla eikä moottoritien viitoittajilla. Molemmat tarjoavat Ritaharjua – pientä osaa entisestä Haukiputaan Kuivasjärven kylästä – aluekeskuksen nimeksi ja viittoihin poistamalla niistä Kuivasjärvi.

Ei ole vaikeaa arvata, miksi Ritaharju nousi nimi- ja tienviittapörssissä korkealle. Kaavailihan Arina taannoin sinne eläkevakuutusyhtiön kanssa isoa ostoskeskusta.

Kehittyvälle, entistäkin elävämmälle kampus-alueelle on tulossa 12 000 nykyisen lisäksi 6000 uutta, nyt ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Alueella asuu lähes 20 000 asukasta ja se on lisäksi Oulun suurin 10 000 työpaikan alue.

Nuorten Oulun tulevaisuus luodaan pitkälle tällä kasvavalla opiskelu- ja työpaikka-alueella. Moni asia kaupungissa olisi mennyt paremmin, jos olisi tunnettu kunnolla kanta-Oulun Kuivasjärven vahvuudet?

Jos järvi olisi kunnostettu jo vuosia sitten, olisi kaupungin juhlavuoden asuntomessut 2005 pidetty alun perin suunnitellusti Kuivasrannalla Toppilan saaren sijaan.

Kuivasjärven suuralueen ja Rajakylän terveyspalvelut voisivat olla kehityksen eturintamassa, eikä niitä olisi ryhdytty tunkemaan Tuiran mammuttiyksikköön. Isompien ja pienempien digiloikkien tutkijoita ja tekijöitä olisi ollut lähellä.

Alueella olisi nuorelle Oululle tarjolla uimahalli, kunnollinen tekojää – ei Raksilan sumppua, eikä alamittaista – lisäksi isompi liikuntahalli ja kuntokeskus. Kunnostetulla järvellä näkisimme melojia, kalastajia ja jopa triatlonuimareita ja yleisiä saunoja.

Vuosia jatkunut alueitten nimipeli Kuivasjärven tappioksi, sen nimen ”syöminen” on haitannut koko Oulun kehitystä.

Toivottavasti avattu kansainvälinen arkkitehtikilpailu yliopiston kupeessa ja tekee alueesta vetovoimaisen ja osaltaan kirkastaa kunnolla kampusaluetta ja Järvi-Oulua. Voisimme sitten selkeämmin ja laajasti puhua alueen merkityksestä Oulun mahdollisuuksille ja toimia vastuullisesti niiden toteuttamiseksi.

Kalervo Ukkola

julk. https://blogit.kaleva.fi/kalervo-ukkola/2017/03/14/kuivasjarven-yliopisto-kasvaa/