Lähidemokratia takaa asukasvaikuttamisen ja varmistaa avoimen hallinnon

Oulu näyttää tarttuneen hienosti avoimen hallinnon pelisääntöjen luomiseen. Samaa kaivattaisiin koko julkiselta hallinnolta, ei vähiten kaavaillulta maakuntahallinnolta, sote-palveluineen. Toivottavasti kyse on todellisesta toimintatapojen muutoksesta eikä vain periaatejulistuksesta. Sähköinen osallistuminen on kiitettävästi lisääntynyt, mutta isoissa asukkaita koskevissa asioissa tarvitaan suoraa ja tasa-arvoista vuoropuhelua ristiriitaisten päätösten välttämiseksi.

Avoimen hallinnon puutteista on liikaakin esimerkkejä. Asukasvaikuttaminen on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi vaikkapa äskettäin tehdyissä terveyskeskusten keskittämisissä.

Neljä kanta-Oulun n 20 000 asukkaan aluetta on joutunut myllerrysten kohteeksi. Terveyspalveluja on lakkautettu tai ollaan lakkauttamassa keskittämällä. Tilaratkaisun lähtökohdista panostetaan mammuttiyksikköihin Kontinkankaalle ja Tuiraan.

Reilun kahden vuoden aikana järjestetyissä asukastilaisuuksissa – niistä sinänsä kiitos – ei ole kannatettu Kaijonharjun ja Rajakylän lakkauttamisia. Asukkaita on kutsuttu tilaisuuksiin kuulemaan asemien tulevaisuudesta, ei reilusti lakkautussuunnitelmista. Melko suoraa palautetta epäonnistuneesta suunnitelmasta on tullut myös asemien henkilökunnalta. Heitäkään ei siis ole kuultu.

Uudenlaisten hallintoperiaatteiden mukaisesti viestintää aiotaan lisätä. Hyvä näin sillä kansalaisille ei riitä lautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston pykäläluettelo. Asioita ei myöskään pidä jättää asukkaiden netti-hakujen varaan. Sopisiko vähäisestä viestinnästä erimerkiksi näkyvä ja pitkään jatkunut iso teiden rakennustyömaa Toppilassa, sen lopputuloksesta.

Tehtiinkö Hietasaaren kaavoituksessa se virhe, että kuultiin tehokkaasti yrityksiä ja yksittäisiä toimijatahoja ilman kokonaisuuden esittelyä. Olisiko silloin huomattu, että erilaisten käyttäjäryhmien virkistys- ja vapaa-ajan alueita ei olisi tarvinnutkaan keskittää saareen. Ovatko esimerkiksi ulkoilmateatteri ja vauhtipuisto toisiaan täydentäviä vai yhdessä häiriö asumiselle?

Erikoista, että tämä pohtiva kysymys yksittäiskohdasta riitti Jouko Larulle (Kaleva, lukijalta 14.2.) liittämään allekirjoittaneen Hietasaaren kaavavalittajiin, muuten hyvässä kirjoituksessa.

Kaupunki tavoittelee valtionvarainministeriön tavoin avoimen hallinnon edistämistä. Lisäksi oikeusministeriö jakaa demokratiapalkinnon kansalaisyhteiskuntaa edustaville tahoille tai toimijoille osana Suomi 100 –juhlavuoden demokratiaviikkoja maaliskuussa.

Kuntalaisaloitteet, asukasyhdistysten lausunnot ja asukkaiden mukaan kytkeminen valmisteluun riittävän varhain takaavat nykyistä parempia ja riidattomampia lopputuloksia. Toimintatapana ne ovat avointa hallintoa. Toimintaa voi verrata ruotsalaiseen kulttuuriin, jossa hyvä lopputulos taataan perusteelisella ennakkokeskustelulla.

Oulussa olisi syytä luovuttaa lähidemokratiapalkinto yhtä hyvin 1) asukkaille hyvästä, rakentavasta, yhteisvastuullisesta ja syrjäyttämistä ehkäisevästä aloitteesta. Olenkin tehnyt kuntalaisaloitteen palkinnosta.

Palkinto edistäisi avointa hallintoa ja demokratiaa joten se pitäisi luovuttaa myös 2) asukaskuulemista ja siinä työpaikkademokratian lähtökohdista henkilökunnan osaamista käyttävälle valmisteluorganisaatiolle tai kaupungin työntekijäryhmälle mallikkaasta asukkaiden mielipiteiden kuulemisesta.

Kehittyvän ja avoimen hallinnon odotuksin.

https://blogit.kaleva.fi/kalervo-ukkola/ 14.2. ja Kaleva, mielipide 9.2