Märkä rätti ei selittelyllä muuksi muutu

Julkaistu Kalevassa 27.10.2020

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Kolmosen mukaan (Kaleva 20.10.) Oulun valtuuston päättämät työntekijöiden ulkoistukset eivät ole märkä rätti työntekijöiden kasvoille.

Moinen näkemys vetää varmasti hiljaiseksi erityisesti ne pienipalkkaiset naiset, jotka uurastavat päivästä toiseen taaten ikäihmisille ateriat ja puhtaudesta huolen kaupungin kiinteistöissä. He tekevät äärettömän arvokasta työtä huolehtien ihmiselämän perustarpeista. Kiitokseksi tästä tehdään ulkoistus, jonka myötä tulot laskevat, lomat huononevat ja työtahti mitä todennäköisimmin kiihtyy entisestään. Jos tämä ei ole märkä rätti, mikä on?s, jonka myötä tulot laskevat, lomat huononevat ja työtahti mitä todennäköisimmin kiihtyy entisestään. Jos tämä ei ole märkä rätti, mikä on?

Ongelmia voi hyvinkin syntyä myös muiden valtuustossa tehtyjen ulkoistuspäätösten (koulusihteerit ja Oulun Digi) myötä. Esimerkiksi Jytyn puheenjohtaja Maija Pihjalamäki (kesk) muistutti jo syyskuussa Oulussa vieraillessaan, että kaupunki menettää tuolloin mahdollisuuksiaan vaikuttaa ICT-palveluihin. Hän totesi myös aivan oikein, että samalla ei ole mitään takeita siitä, että ulkoistamalla saadaan säästöjä, vaan kustannukset vain entisestään nousevat. Valitettavasti Kolmonen puoluetovereineen ei ottanut pitkään Keskustan puoluetoimistollakin työskennelleen Pihlajamäen viisaita sanoja huomioon äänestyspäätöksissään.

Sinällään on totta, että Oulun taloudenpito kaipaa kohentamista. Sinällään on totta, että Oulun taloudenpito kaipaa kohentamista. Työntekijöiden selkänahasta säästäminen osoittaa sen sijaan suurta hölmöyttä. Erinomaisia korjaustarpeita toi esiin valtuutettu Anne Huotari Kalevassa 23.10. Vuosina 2015-2019 kaupungillamme on ollut varaa maksaa ”työttömyyssakkoja” Kelalle yli 112 miljoonaa euroa. Kuinka järkevää on ollut sallia moinen kehityskulku, johon olisi voinut puuttua satsaamalla määrätietoisesti työttömyyspalveluihin, ja tätä myöten saada ihmisiä pois työttömyyden suosta?

Ja todellisia säästöjä voisi saada aivan hyvin panostamalla myös työhyvinvointiin. Asukasmäärältään pieni, mutta sydämeltään suuri Hailuoto on onnistunut vähentämään työntekijöiden sairaslomia huomattavasti. Alle tuhannen asukkaan pitäjälle huima 350 000 euron säästö on tapahtunut satsaamalla erityisesti johtamiseen ja sitä kautta työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Otetaan oppia läheltä monikansallisten konsernien bisneksen pönkkäämisen sijasta.