Omat lukiokiinteistöt – halpaa ja tehokasta

Kaleva-lehdessä 21.2.2016 eläkkeelle siirtynyt rehtori Kullervo Leinonen päätyi pohdiskelussaan samaan kielteiseen johtopäätökseen kuin keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja OSEKK:n hallituksen puheenjohtaja Juha Huikari. – Kaupungin omistamat lukiotilat ovat taloudellinen rasite ja siksi lukiokoulutus tulee sijoittaa ulkopuolisilta vuokrattuihin tiloihin.  Kullervo Leinonen rakennuttaisi mielellään uusia koulutiloja Haukiputaan elinkaarimallilla ja Juha Huikari siirtäisi lukiot OSEKK:n (Oulun seudun kuntakoulutusyhtymä)  omistamiin tiloihin.  Onko asia näin yksinkertainen?

Vaikka koulukiinteistöjen vuokramenojen laskenta ei ole yksinkertaista, ja laskennassa on huomioitava useita eri tekijöitä, niin jotain luvut kertovat.  Kuntaliitoksen alla Haukipudas päätti rakentaa velaksi uuden koulukeskuksen. Rakentajaksi ja rahoittajaksi valikoitui NCC (Nordic Construction Company), jonka tuli vastata myös koulukiinteistöjen ylläpidosta. Kunta suostui ehtoihin ja sopimuksen pituudeksi sovittiin 25 vuotta. Kuntaliitoksen hengittäessä niskaan sopimuksen hyväksymisen kanssa tuli kiire. Pari vuotta sitten eräs pitkäaikainen Haukiputaan valtuutettu totesikin Helsingin Sanomissa: ”Täytyy rehellisesti sanoa, että kouluhankkeita nopeutettiin”.  Nyt Oulu maksaa vuosivuokran NCC:lle.  Se on 4000 neliömetrin Haukiputaan lukiossa 16 euroa neliöltä kuukaudessa ja kokonaisvuokra on 780 000 euroa vuodessa. 

Oulun kaupungin omistamien lukiokiinteistöjen neliövuokra on keskimäärin 12,5 euroa kuukaudessa.   Vuosivuokra koko 32 400 neliön lukiomassasta on 4,8 miljoonaa euroa. On muistettava, että se on kaupungin sisäistä rahaliikennettä.  Aivan suotta lakkautusuhan alle joutuneessa Kiimingin lukiossa neliövuokra on vain 11 euroa kuukaudessa. Siten 2300 neliön lukion vuosivuokra on 314 000 euroa. Halpaa, tehokasta ja oppilasmyönteistä – eikö vain.

Oulun kaupungin lukio-opetuksen siirtäminen OSEKK:n  omistamiin tiloihin sisältäisi useita riskejä, ja kuvitellut säästöt muuttuisivatkin menoeriksi. Koulutuskuntayhtymän vuoden 2014 tilipäätöksen ja toimintakertomuksen mukaan osassa sen omistamissa kiinteistöistä on todettu sisäilmaongelmia. Ehkä osin siitä johtuen kiinteistöjen myynti ei ole edennyt toivotulla tavalla.  Rakennusten saneerausten lisäksi tulevaisuudessa OSEKK:n  omistamien kiinteistöjen vuokria  kasvattaa myös se, että vuosivuokratarkasteluja  ei ole tehty  parin vuoden takaisen Oulun ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeen.

Jos perusopetuksessa on pula opetustiloista, niin silloin tulee rakentaa kaupungin omistamia koulukiinteistöjä.Lukioiden yhdistämisiin ja keskittämisiin ulkoa vuokrattuihin tiloihin ei tule ryhtyä. Vain Pateniemen ja Merikosken lukioiden sijoittaminen Merikosken koulukiinteistöön on perusteltua.

Mauno Murtoniemi