Onko Oulun rakenne vääristynyt?

Onko Oulu todellakin – kuten näyttää – jakaantunut joen pohjoispuolen työpaikkojen-Ouluun ja eteläpuolen kulutuksen-Ouluun. Selittäisikö tämä senkin, että Tuiraa ei ole kaavoituksessa vuosiin luettu osaksi keskustaa. Sen sijaan Limingantullia on pitkään nostettu keskustan osaksi.

Mitä on pohjoisessa kanta-Oulussa? Oulun suurin työpaikkakeskittymä teknologiakylineen ja yliopistoineen on Kaijonharjun-Linnanmaan 10 000 työpaikan suuralue. Työpaikat lisääntyvät taas sadoilla Ammattikorkeakoulun siirtyessä Linnanmaalle. Myös opiskelijamäärät kasvavat yli 15 000:nen.
Kaijonharjun suuralueen – oikeampaa olisi puhua Kuivasjärven suuralueesta – lisäksi isoja pohjoisen Oulun työpaikkakeskittymiä on Ruskossa ja Alppilassa.

Keskustan moninaisen tarjonnan lisäksi eteläisen kulutus-ja kaupallisten palvelujen Oulun ’klusteri’-keskittymiä ovat Raksila, Lyötyn huonekaluliikekeskittymä, Limingantullin kodinkoneet ja –elektroniikka, autot, urheilutarvikkeet, rautakaupat ja kaupungin suurin ruokakauppa. Kulutusvyöhyke jatkuu Limingantullista Oulunlahteen ja Kaakkuriin ja vähän kauemmas Zeppeliiniin saakka.

Tuira on perinteinen kaupallisten palvelujen keskittymä. Kun tätä ei ole nähty, ei sinne eikä sieltä kulje City-busseja edes Tuiraan kaavailtuun 60 000 asukkaan hyvinvointikeskusmammuttiin (lue terveyskeskusmammuttiin).

Pohjoisen Oulun tilanne ei juuri muuttunut Ideaparkin myötä. Se on torso siksikin, että päivittäisasiointi ei ole parhaimmillaan merkittävän ruokakaupan puuttuessa.

Olisiko kaavaa syytä muuttaa kun Arina vetäytyi Ritaharjun marketin pystyttämisestä. Markettiin oli varauduttu jopa tieviitoituksella Ritaharjuun. Moottoritien viitoituksesta poistettiin sen alta Kuivasjärvi.

Nyt myös Kiimingin suunnasta hakeudutaan eteläisen Oulun sijasta Ideaparkkiin. Asiointiliikenne suuntautuu Raitotien kautta, vaikka yhtä pitkä ja nopeampi reitti ilman liikenneympyröitä olisi kulku moottoritien kautta.

Parempaa moottoritiereittiä Raitotien sijaan Ruskosta pohjoiseen eivät ymmärrä kaikki Postin eivätkä muutkaan Ruskon jättimäiset Rekat ja gps:t. Pohjoisen Oulun asetelmaa kuvaavat Ideaparkin lisäksi esimerkiksi Ruskon suositut Puuilo ja K-market. Ne eivät tietenkään täytä Limingantullin tarjonnan jättämiä aukkoja. Uuden hypermarketin suunnittelu Ruskoon on parhaimmillaan rakennetta korjaava.

Sekä kaupallisista että työpaikkakeskittymistä on meille myös hyötyä, mutta silti voidaan kysyä onko Oulun rakenteessa edetty kaupallisissa keskittymissä liian pitkälle.

Vääristynyt kaupunkirakenne korostuu silloin kun työpäivän päättyessä autoruuhkat hakeutuvat kulutus-Ouluun, joka toki on myös työpaikkakeskittymien verkkoa. Ruuhka-aikoina ei ole riittävästi apua – parannusta kaipaavista – julkisen liikenteen reiteistä eikä vuorotiheyksistä. Myös elintärkeät terveyspalvelut ovat joen eteläpuolella ja Tuiran suunniteltu mammuttiyksikkökin melkein. Näin on vaikka puolet oululaisista asuu joen pohjoispuolella.

Kaupunkirakenteen suunnittelu ja –ohjaus ovat poikkeuksellisen vaativia taitolajeja.

 https://blogit.kaleva.fi/kalervo-ukkola/  25.1.