Oulussa on valinnanvaraa kuntavaaleissa

Julkaistu Kalevassa 29.1.2021

Kalevassa (28.1.21) toimittaja Markku Rättilä ennakoi Oulun kuntavaalien tulosta kolmen kauppana. Jutussa jäi huomaamatta merkittäviä asioita viime kuntavaaleista Oulussa. Vasemmistoliiton kannatus nousi Oulussa 1,5 % edellisiin kuntavaaleihin verrattuna ja selkeä ääniharava oli vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen (3 624) ja toiseksi eniten ääniä sai vasemmistoliiton Martti Korhonen (1 993), jotka molemmat ovat ehdolla tulevissa vaaleissa. Muiden ”voittajiksi” Rättilän arvioimien puolueiden ehdokkaat jäivät heidän taakseen. Keskustan kannatus laski 2,9 % ja eniten ääniä sai politiikasta kesken kauden pois jäänyt Riikka Moilanen (1 453) ja toiseksi eniten Kyösti Oikarinen (970) ja hän on ilmoittanut jäävänsä pois ehdokkuudesta. Myös perussuomalaisten kannatus putosi edellisissä vaaleissa 3,3 % ja heidän toiseksi eniten ääniä saanut Tynkkynen (680) on jäänyt kesken kauden pois valtuustosta ja kolmanneksi tullut Vuorio (567) on loikannut toiseen puolueeseen. Kuntavaaleissa on paikallisesti esillä aivan eri asiat kuin valtakunnan politiikassa ja sopivan ehdokkaan löytäminen on tärkeämpää äänestäjälle kuin valtakunnalliset galluparviot. Tämä on nähty kuntavaaleissa aiemminkin.

Vasemmistoliitto on Oulussa aina ollut vahva puolue ja ehdokkailla on monipuolista osaamista. Puolueellemme tärkeitä asioita sotepalveluiden, koulutuksen ja kulttuurin, julkisen liikenteen ja työllisyyden lisäksi ovat olleet yhdyskuntaratkaisut, joiden ansiosta Oulussa on muita suuria kaupunkeja huomattavasti edullisemmat asumiskulut sekä vuokra- että omistusasumisessa. Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajuus on ollut vasemmistoliitolla kaksi kautta.

Kunnille jää soteuudistuksen jälkeen merkittäviä tehtäviä, kuten koulutus- ja kulttuuripalvelut, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kuten kaavoitus ja asuminen sekä elinvoiman edistäminen ja työllisyyspalvelut. Niitä ei pidä aliarvioida. Oulussa konsernitasolla yli puolet budjetista jää kaupungille. Soteuudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa, mikäli eduskunta saa uudistuksen päätökseen kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Monille soteuudistus näyttää tulevan aikatauluineen yllätyksenä, sillä väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa virallisesti jo 1.7.2021. Hyvinvointialueen aluevaalit pidetään tammikuussa 2022, ei maakuntavaalit vuonna 2025, kuten Rättilä kirjoitti. Uusi vaaleilla valittu aluevaltuusto aloittaa toimintansa jo 1.3.2022. Sotevalmistelussa tulee todella kiire, kun palvelut siirtyvät aikataulun mukaan hyvinvointialueille 1.1.2023.