Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisten vaalipaneelissa Jessi Jokelainen
Pohjois-Suomen lukiolaiset järjestivät vaalipaneelin ZOOM-alustalla keskiviikkona 3.3. klo 18.00 alkaen. Tallenne on katsottavissa youtubessa tästä linkistä.
Oulun vasemmistoliiton osallistujana paneelissa oli 24-vuotias äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja Jessi Jokelainen. Tulevat kuntavaalit ovat Jessin ensimmäiset ehdokkaana. Poliittiselle uralle kuntavaalit ovat ensimmäinen askel, mutta somevaikuttamista Jessi on tehnyt jo pitkään. Hallussa ovat etenkin Instagram ja Twitter.
Alkuun otettiin kevyempiä kysymyksiä. Niissä Jessi paljastaa olleensa joskus nuori, hän on opiskellut lukiossa, ja legendaarisessa “koira vai kissa” -kysymyksessä valinta osuu kissaan. Majoneesia ei Jessin pizzasta löydy, kuten ei kuulemma koko hänen keittiöstään!
Varsinaisten kuntavaalien teemojen käsittely aloitetaan Lukiolaisten liiton omista teemoista. Jessi on vastausvuorossa ensimmäisenä, mutta se ei näy epäröintinä vastauksissa. Jessi on tutustunut hyvin Lukiolaisten liiton teemoihin, ja vastaukset ovat selkeitä.
Opiskelun digitalisaatioon on panostettava, mutta myös käsin kirjoittamista ja muita perinteisiä opiskelutapoja ei ole kuitenkaan syytä unohtaa. Yhteiskunnalliset taidot ovat tärkeitä, ja Jessi mainitsee, että koulu ei missään tapauksessa ole yhteiskunnasta irrallinen laitos. Yhteiskunta digitalisoituu hurjaa vauhtia, ja siitä ei voida koulutuksessa jäädä jälkeen.
Lisäksi lukiokoulutuksen pitäisi tuottaa osaamista, joka painottuu nykyajan vaatimuksiin. Aikaisemmin mainitun digitalisaation lisäksi lukioissa tulisi tarjota yleistä elämäntaidollista, sosiaalista ja yhteiskunnallistakin osaamista.
Opetuksen laatu pysyy korkeana tulevaisuudessakin, kun panostetaan rahoitukseen, jolla saadaan muun muassa osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, tasokkaita oppimateriaaleja ja koulutusta henkilökunnalle. Koulutusteema onkin Jessille tuttu hänen ammatistaan käsin.
Korona-aika on ollut opiskelijoille rankkaa: 40% lukiolaisista kokee opiskelutilanteen uuvuttavaksi. Konkreettisiksi keinoiksi parantaa jaksamista Jessi nostaa riittävän rahoituksen palveluihin sekä tiedottamisen. Oulun kaupungin tiedottaminen ei ole tällä hetkellä riittävää. Jos ei löydy selkeästi tietoa siitä, mistä saa apua, silloin se jää myös hakematta. Lisäksi mielenterveysongelmiin liittyvän stigman poistaminen on edelleen yksi tärkeistä teemoista.
Terapiatakuu kannattaisi ottaa käyttöön myös Oulussa. Kun panostetaan ennaltaehkäisevästi mielenterveysongelmiin, se säästää rahaa tulevaisuudessa. Myös lähetteetön hoitoon pääsyn malli olisi hyvä ottaa käyttöön.
Yleisön kysymykset liittyivät laajasti eri aiheisiin. Kunnan pride-liputukseen Jessi kommentoi napakasti – totta kai, näin osoitetaan kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus. Pride ei ole mielipidekysymys, sillä ihmisarvo ei ole mielipide. Se vain on.
Kaavoituspolitiikka ei ollut vielä Jessille tutuinta alaa, mutta tähän tulee selkeä kannanotto liittyen Oulun yliopiston haluihin muuttaa keskustaan. Oulun yliopisto kuuluu Linnanmaalle. Maalaisalueiden lukioiden mahdollisuuksia tuetaan hyvällä joukkoliikenteellä ja käyttämällä hyödyksi monipuolisesti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Nuorisovaltuustolle Jessi kannattaa ehdottomasti läsnäolo- ja puheoikeutta kaupunginvaltuuston kokouksiin. Osallistaminen vaatii konkreettisia tekoja, ja sellainen on juuri puheoikeuden lisääminen. Tämä voi myös lisätä nuorten kiinnostusta politiikkaa kohtaan ja siten entisestään parantaa demokratian toteutumista.
Yleisö esitti myös melko kiperiä kysymyksiä: ketkä yhteiskunnassamme voivat huonoiten ja miksi? Huonoiten Jessin mielestä tällä hetkellä voivat ne ihmiset, jotka kuuluvat useaan eri vähemmistöön tai riskiryhmään yhtäaikaisesti. Silloin, kun ongelmat ovat kasaantuneet, on avun saaminen ja sen hakeminen haastavaa.
Kysyttäessä oman puolueen arvoista Jessi toteaa, että vasemmistolaiset arvot sopivat minulle ja niiden mukaan eläminen on helppoa. Panelistit kysyvät myös, osaavatko ehdokkaat olla tarvittaessa eri mieltä puolueensa asioista. Jessin mukaan osa vasemmistolaisuutta on asioiden kriittinen tarkastelu ja uusien näkökulmien tuominen keskusteluun, jolloin myös puolueen sisäinen mielipiteiden vaihtaminen on toisinaan tarpeellista.
Viimeinen kysymys koskee sitä, kenen hyvinvointi on tärkeintä: yksilön vai yhteiskunnan? Jessin vastaus kuuluu näin: yhteiskunta ei ole ihmisyydestä irrallinen asia, vaan yksilön menestymistä tukee hyvinvoiva yhteiskunta. Paneeli päättyy osallistujien samanmielisyyteen yhteiskunnan tärkeydestä yksilöä tukevana rakenteena.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.