Toimivat terveyspalvelut Sote-uudistuksen ytimeen

Yli 20 vuotta kaupunginhallituksen työskentelyyn päättäjänä ja esittelijänä osallistuneena uskallan runsaan kansalaispalautteen perusteella sanoa, että ongelmia terveyspalvelujen hoitamisessa kaupungissa ja sairaanhoitopiirissä on ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin. Niitä ei hoideta kaunomaalailulla, esittä­mällä ratkaisuina vain ”valinnan vapautta”, ”asiakaslähtöisyyttä” tai ”digitalisointia”.

Tähän on sorruttu valtakunnan hallituksen aiheuttaman poliittisen kiistelyn takia. Myös kaupungin hyvinvointilautakunnan ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen näköalapaikalta Pekka Simonen (kok) kirjoitti (Rantapohja 24.11.) uudistusasiasta täysin kritiikittömästi.

Sote:n rakenne ja toiminta ovat iso vuosien uudistustyö. Pitkään niin terveyskeskuksissa kuin OYS:n päivystyksessäkin on ollut tiedossa ajanvarauksen puutteet ja niistä johtuvat jonot. Molemmissa vastaanotoissa on ongelmana jonottaminen lääkärille siksi, että ammattitaitoisten terveydenhoitajien rooli niissä on kehittymätön. Akuuttipäivystyksissä voisi hoitaja ohjata asiakkaan tarpeellisiin tutkimuksiin, ennen tuntien odotusta lääkärille pääsyyn, kuten verikokeisiin, röntgeniin tai ekg:hen. Hyvä ajanvarauskäytäntö varmistaisi sen, että hoitajalla ja lääkärillä olisi heti käytössä tarvittavat potilastiedot, eikä niitä tarvitsisi ruveta vasta potilaan tultua selvittämään ja tuhlata siihen tärkeää hoitoaikaa.

Sote-uudistuksen kivijalan pitää olla julkinen terveydenhoito. Vain niin turvataan monipuolinen ja riittävä erikoisosaaminen ja siinä tarvittavat laitteet. Epämääräinen erilaisten yhtiöiden valinnan vapaus ei tätä turvaa ja on eettisestikin arveluttavaa. Suunnitellun sote-uudistuksen riskejä on esitetty julkisten terveyspalvelujen yhtiöittäminen.

Oulu oli 80- ja 90-luvulla edelläkävijä toimivan väestövastuu-lääkäri käytännön synnyttäjänä. Sitä on toivottu myös asukastilaisuuksissa, joissa on vastustettu 60 000 asukkaan Tuiran mammutti keskuksen synnyttämistä lakkauttamalla Kaijonharjun ja Rajakylän l. kahden 20 000 asukkaan terveyskeskukset. Niiden palvelut olisi järkevää säilyttää Haukiputaan ja Kiimingin tavoin. Valmistelijat eivät ole rekisteröineet väestövastuun onnistumista vaan pitäneet sitä paluuna vanhaan. Kuitenkin esimerkiksi Vantaalla se on käytössä hoitaja-lääkäri parin toimintana paljon palveluja tarvitseville.

Paras tapa edetä sote:ssa olisi saada nykyiset terveyskeskukset toimimaan joustavasti, tiimipohjaisesti mm. lääkärien yhteistyöllä ja hoitajien kunnollisella roolilla Tietenkin ajanvarauksien pitäisi toimia. Vasta sitten on realistista rakentaa ja yhdistää monialaisia palveluja. Siis ensin joustavasti toimivat yksiköt asiakkaiden tarpeiden mukaan ja vasta sitten on realistista yhdistää niitä isommiksi yksiköiksi.

Sosiaaliongelmien ennaltaehkäisy mm. opetustoimessa ja laajemmin koulutus ja työllisyyspolitiikassa jää edelleen kaupungille. Siksi sote:n maakuntamalli tuo ja säilyttää monia riskejä toiminnan rajapinnoissa.

Onko sote ja kuinka pahasti ja moniltako osin ’irti lapasesta’? Nyt jos koskaan tarvittaisiin politiikan huipulla poikkeuksellista yhteiskuntavastuuta ja yhteisvalmistelua. Samoin kansalaisten kuulemista.

Kalervo Ukkola
kaupunginjohtaja
(arvonimi)

(rantapohja 1.12.16)