UUTTA -Vastuullisen rakentamisen asuntomessut 2025

Asuntomessuihin asetetaan järjestävissä kaupungeissa suuria odotuksia. Oulu hakee ”näkyvyyttä ja vetovoimaa” mahdollisilla 2025 messuilla (Kaleva 18.2). Olisiko se meidän ”käyntikortti maailmalle” kuten Pori julistaa 2018 messualueestaan. Tuovatko messut uutta vastuullisuutta asumiseen ja rakentamiseen?. . Riittääkö, että saamme Länsi-Tuiran ja Toppilan uuden kokonaisuuden? Kaupungilla on näytön paikka.

Messuja on yleisesti ollut vesistöjen läheisyydessä. Tänä vuonna Mikkelissä hyödynnetään Saimaan vesistöä, luontoarvojen ja ympärivuotisten liikuntamahdollisuuksien kokonaisuutta.

Kaavoitus, arkkitehtuuri, rakennustekniikat ja sisustaminen ovat olleet osa kaikkia messuja. Painotuksia on ollut ”sallivaan”, ”monimuotoiseen ja monipuoliseen rakentamiseen” tai ”moderniin ja perinteiseen, loisteliaaseen ja edullisempaa tyyliin jne…”.

Suomen Asuntomessut tekee tuloksensa tilojen myynnillä näytteilleasettajille. Oulun messut 2005 markkinoi Toppilan saarta ”maisemallisesti arvokkaan Oulujoen suistossa”. Kaupunki halusi 400 juhlavuotena esitellä ”asumisen kehityssuuntia”.

Oulun messuja suunniteltiin alun perin Kuivasjärvelle. Siitä luovuttiin kun havahduttiin, että arvokkaan järven kunnostus oli laiminlyöty vuosikymmenten ajan.

Oulun messuilla panostettiin uraa uurtavasti laadun ohjaukseen, josta kaupunki on saanut valtakunnallisia palkintoja.

Vaasassa tehtiin 2008 uusi harppaus vastuullisella energiaratkaisulla. Koko messualueelle rakennettiin ainutlaatuinen merenpohjan matalalämpöverkko. Energiaratkaisut tekivät alueesta lähes energiaomavaraisen.

Oulu voisi seuraavilla messuilla ottaa käyttöön eritavoin tuotetun energian älykkäät verkot.

Oulun entisen geodeetin Jaakko Mähösen ja kollegoiden luoman maineikkaan maapolitiikan ja kaavoituksen linjausten rinnalle olisi syytä nostaa asuntopolitiikka. Toppilaankin annettiin tarkat rakentamistapaohjeet.

Messujen sisältöharppaus olisi monimuotoinen asuminen. Yleishyödyllinen asuntotuotanto ja opiskelija-asunnot eivät esimerkiksi Meritullissa toteutuneet 90-luvun laman seurauksena rakentamistapaohjeista huolimatta.

Rakennusvalvonta toteutti 2005 messuilla teknisen laadun pilottihankkeen. Pientaloja arvioitiin energiankulutuksen, kosteudenkestävyyden, sisäilman laadun ja ympäristövaikutusten perusteella.

2025 messuilla Oululla on edellytykset tehdä taas sisällöllisiä harppauksia messusisältöön – edetä laajempaan vastuullisuuteen. Ajatuksen tähän antoi myös Tilakeskuksen johtajan Jouko Leskisen huoli rakentamisen valvonnasta (Kaleva 19.2.).

Saisimmeko messujen avulla myös uudenlaista sisältöä ja vauhtia uudelleen aloitettavaan yliopiston rakennusalan koulutukseen?

Messujen rakentamisohjeissa olisi syytä korostaa pitkän ajan elinkaarivastuuta rakentamisessa. Valvonnan merkitys painottuisi myös rakennusyritysten myyntikohteissa. Hyvä, kohtuuhintainen asuminen ja asumisolojen merkitys nousisi sille kuuluvaan arvoon myös sijoittamisessa ja asuntojen myynnissä. – näin luottamushenkilö- ja viranhaltijakokemuksella

Kalervo Ukkola
julk. 23.2., https://blogit.kaleva.fi/kalervo-ukkola/uutta-vastuullisen-rakentamisen-asuntomessut-2025/