Yksityistäminen ei tuo säästöjä

Yksityisellä on henkilöstöä johtamassa toimintaa, laskemassa tarjouksia, hoitamassa laskutusta ja monessa muussa tehtävässä. Suuret yritykset tuottavat lisäksi voittoa omistajilleen pörssin kautta, tuotot siirretään verotuksellisesti halvempiin maihin. Kunnan omana palveluna verovarat jäävät lähes sata prosenttisesti hyödyttämään lähialueen kehittymistä.

Mietin mistä tämä väitetty tehokkuus kunnan tuottamaan palveluun voi syntyä, vaihtoehtoja on muutama. Ensimmäisenä tulee mieleen palvelutason laskeminen, palveluun sisällytetään vain välttämättömät toiminnot. Lisätyöt myydään tuntihinnalla lisäpalveluna, lisätyön hinta on jotain ihan muuta kuin tehdyn palvelusopimuksen tuntihinta.

Toinen säästökohde ovat työntekijät. Työtä ovat tekemässä vuokratyöntekijät, määräaikaisilla- tai nollatuntisopimuksilla. Työntekijät eivät uskalla vaatia ammattitaitoa vastaavaa palkkaa työsuhteen katkeamisen pelossa. Yksityinen harvoin uusii määräaikaisen sopimuksen henkilölle, jonka työkyky on rajoittunut syystä tai toisesta. Noudatettavan työehtosopimuksen muuttaminen työnantajalle edullisemmaksi on myös selkeä säästökohde, työntekijöiden palkkaa ja etuja päästään näin heikentämään.

Henkilöt joiden työkyky on rajoittunut siirtyvät siis yhteiskunnan tuen varaan, kunnan ja valtion tuen piiriin odottamaan uutta työpaikkaa tai uudelleen koulutusta. Kuntatyönantajalla on yleensä mahdollisuus siirtää vajaatyökykyisiä henkilöitä tehtäviin, joista he selviytyvät. Työ on sosiaalinen tapahtuma joka auttaa ihmistä ymmärtämään oman arvonsa ja estää voimakkaasti syrjäytymistä.

Yksityistämällä saavutettavat säästöt ja tehokkuus näyttävät paperilla hyvältä, mutta todellisuudessa oma julkisesti tuotettu palvelu tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi.

Markku Eilola-Jokivirta
(Forum24 31.1.2017)