Miten kehitetään Linnanmaan kampusta ja keskustaa? Olisiko kampus tarpeeksi ”lähellä”, jos sinne pääsisi lähijunalla kuten Helsingistä Otaniemeen? Pitäisikö kampuksen olla ammattikorkeakoulun tulon jälkeenkin Aalto-yliopistoa vieläkin monitieteisempi? Ovatko yliopiston rahoitusvajetta lisänneet ennen 70-luvun öljykriisiä huonosti rakennettujen Linnanmaan vanhan osan ja OYSin kulut? Linnanmaa on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen. Kaupunki varasi Syynimaan 1980-luvulla yliopiston työntekijöille ja opiskelijoille. Yliopiston ja teknologiakylän väkeä on pitkään hakeutunut koko järvi-Oulun, Kaijonharju–Kuivasjärvi–Pyykösjärvi-alueelle. Tulevaisuudessa kampuksen ja teknologiakylän lähialuetta ovat lähijunaliikenteen – ja sen edellyttämän kaksoisraiteen – toteutuessa Ii–Haukipudas–Kaakkuri–Kempele–Liminka–Muhos ja laajempikin työssäkäyntialue Haaparanta–Kemi–Oulu–Ylivieska ja Raahe.
Mikko Viitasen mielipidekirjoitus julkaistu alun perin Kalevassa 6.2.2020. Jyväskylässä selvitellään vesihuollon omistuksen osittaista myyntiä. Se on Suomessa ainutlaatuista. Monissa kaupungeissa vesihuolto on myyty kaupungin energiayhtiölle ja siten paikattu kaupungin kassaa. Omistus on kuitenkin pidetty kokonaan kaupungeilla. Jyväskylässä vesihuolto yhtiöitettiin aikanaan yhdistämällä…
Ei tapahtumia.
Terveyspalvelujen yksityistämistä vastustetaan nyt kansalaisaloitteella. 14. helmikuuta käynnistetyllä aloitteella halutaan rajoittaa sit...
Loppuvuodesta 2018 ilmestynyt IPCC-ilmastoraportti sai tuolloin 24-vuotiaan helsinkiläisen opiskelijan Laura Kolehmaisen havahtumaan: pääst...
Jäin työttömäksi suuren laman aikoihin 1990-luvun alussa, jolloin työllistyminen näytti lähes mahdottomalta. Päätin hyödyntää ylimääräisen ”vapaa-ajan” osallistumalla työttömien toimintaan. Tehtäväkseni tuli muun muassa lainsäädännön seuranta, ja sain siksi luettavakseni alaan liittyviä tutkimuksia, lakialoitteita ja jo valmiita lakeja. Näiden asiakirjojen perusteella päättäjillä tuntui olevan mielessään vain pakkokeinot työttömyyskortistojen tyhjentämiseksi. Erityisesti ihmettelin pehmeitten keinojen, kuten kuntien työllistämisvelvoitteen,...
Zimbabwen liike-elämän keskuksen ruokatorien mätänevien vihannesten röykkiöt olisivat muualla merkki yltäkylläisyydestä. Mutta Zimbabwe ironisesti kärsii samanaikaisesti ruokapulasta ja ruokahävikistä. Mätänevät vihannekset ovat muuttuneet normiksi Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon keskustan vihannestorilla, joka antaa elannon tuhansille kauppiaille. – Emme voi lahjoittaa pois vihanneksia vain koska pelkäämme niiden mätänevän, Mihla Hadebe sanoo. Hän myy kaikenlaisia kasviksia, tomaateista ja...
Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voida rakentaa kestämättömän luonnonvarojen käytön, riittämättömien päästövähennysten tai heikke...
“Nuorten velkaantuminen on ylipäätään ongelma, mutta erityisen järkyttävää on, kun nuoren vanhempi tai muu läheinen on syypää nuo...
