Järkevällä kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la ja Linnanmaan uuden runkokaavan toteutuksella voidaan rakentaa kes­kus­ta–­Lin­nan­maan akselia

Miten kehitetään Linnanmaan kampusta ja keskustaa? Olisiko kampus tarpeeksi ”lähellä”, jos sinne pääsisi lähijunalla kuten Helsingistä Otaniemeen? Pitäisikö kampuksen olla ammattikorkeakoulun tulon jälkeenkin Aalto-yliopistoa vieläkin monitieteisempi? Ovatko yliopiston rahoitusvajetta lisänneet ennen 70-luvun öljykriisiä huonosti rakennettujen Linnanmaan vanhan osan ja OYSin kulut? Linnanmaa on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen. Kaupunki varasi Syynimaan 1980-luvulla yliopiston työntekijöille ja opiskelijoille. Yliopiston ja teknologiakylän väkeä on pitkään hakeutunut koko järvi-Oulun, Kaijonharju–Kuivasjärvi–Pyykösjärvi-alueelle. Tulevaisuudessa kampuksen ja teknologiakylän lähialuetta ovat lähijunaliikenteen – ja sen edellyttämän kaksoisraiteen – toteutuessa Ii–Haukipudas–Kaakkuri–Kempele–Liminka–Muhos ja laajempikin työssäkäyntialue Haaparanta–Kemi–Oulu–Ylivieska ja Raahe.

Vesihuolto on säh­kön­siir­to­ver­kon lisäksi tärkeä luonnollinen monopoli, joka tulee pitää kansalaisten edun vuoksi täysin julkisessa omistuksessa

Mikko Viitasen mielipidekirjoitus julkaistu alun perin Kalevassa 6.2.2020. Jyväskylässä selvitellään vesihuollon omistuksen osittaista myyntiä. Se on Suomessa ainutlaatuista. Monissa kaupungeissa vesihuolto on myyty kaupungin energiayhtiölle ja siten paikattu kaupungin kassaa. Omistus on kuitenkin pidetty kokonaan kaupungeilla. Jyväskylässä vesihuolto yhtiöitettiin aikanaan yhdistämällä…

Kenen kustannuksista säästetään?

Laesterän perikokoomuslaista ja ennalta arvattavaa raporttia olen lueskellut. Mitään uudenlaista ajattelua en siitä löytänyt, palvelujen leikkausta ja hinnoittelua, keskittämistä, yksinkertaisesti kurjuuden maksimointia koko opus täynnä. Itse kiinnitin ensimmäisenä huomioni tuloveroprosenttiin. Se on pyhä ja tabu Oulussa eikä siihen kosketa. Vaikka vain muutama päivä myöhemmin uutisoidaan Oulun tuloveron olevan alueen alhaisin. Tulovero on ainut reilu tapa maksaa palveluista. Sitä maksetaan tulojen suhteessa eikä kukaan siis maksa enempää kuin tulot antaa myöten. Toisin kuin kiinteistövero, puhumattakaan esim. esityksessä olleesta sairaanhoitajalla käynnin maksullisuudesta. Kuka sitä maksaa? No tietysti lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät. Työssäkäyväthän saavat palvelunsa työterveydestä, joten ei koske heitä. Reilu pelikö tuo? Toimitus

Oulun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää kulttuurilähetteen käyttöönottoa

Hyvinvointipalveluiden tulisi rohkeasti käyttää kulttuuria osana hoitoa samaan tapaan kuin liikuntalähetteitä. Esimerkiksi Tampereella kulttuurilähetteitä määrätään neuvoloissa pienlapsiperheille, joiden katsotaan hyötyvän yhteisestä tekemisestä ja kulttuuriharrastuksesta. Maailman terveysjärjestön WHO:n viime vuoden lopulla julkaiseman raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Sen lisäksi se hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Raportin mukaan taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sen kaltaisiin terveysongelmiin, joihin lääketiede ei yksin tepsi. Toimitus